Samalla tapaa kuin esimerkiksi jääkiekossa, myös politiikassa on omat sisäiset koodit. Yksi niistä on luottamusvaaka. Poliitikko voi ottaa vastaan iskun tai pari, jos hänen poliittinen luottamus on plussan puolella. Tästä ei koidu vielä isompia ongelmia. Mutta siinä vaiheessa kun poliitikko on miinuksen puolella, yksikin kohu voi olla liikaa. Näin tapahtui nyt Heidi Hautalalle.
Heidi Hautala toimi aivan oikein vaikuttaessaan siihen, että Arctia Shippingin Fennicalle ja Nordicalle 16.3.2012 nousseita Greenpeace-aktivisteja vastaan nostetusta rikosilmoituksesta luovuttiin. Päätökseen ei vaikuttanut millään tapaa se, että kyseessä oli Greenpeace. Hautala olisi toiminut samalla tavalla minkä tahansa muun järjestön rauhanomaisen mielenosoituksen suhteen.
Hautala on perustellut asiaa hyvin muun muassa tiedotteessaan:
”…valtion kokonaan omistaman yhtiön on kestettävä ja siedettävä kansalaisjärjestöjen toimintaa toisella tavoin kuin muunlaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden ja että tilannetta ei tule kärjistää, ellei ole aivan pakko.
”Maineriskien hallinta oli omistajaohjauksen näkemyksen mukaan yhtiön etujen mukaista.”
Ymmärrän ja kunnioitan Hautalan vaikeaa päätöstä jättää ministerin tehtävät. Hautalan päätös osoittaa sen, että hän ymmärtää asian herkkyyden. Virheistä kannetaan myös vastuu. Tällä kertaa kovimman mahdollisen kautta.
Ongelma ei ole se, että Hautala on käyttänyt omistajaohjausministerinä hänelle suotua valtaa. Ongelma on se, että hän ei muistanut tarkkaan vuoden 2012 tapahtumien kulkua, mutta kommentoi kuitenkin asiasta noussutta kohua. Tämä johti vääriin tietoihin tapahtumien kulusta. Tämä oli kohun syy, joka johti Hautalan eroon. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen Hautalaa koskeva kohu, Hautala olisi edelleen ministeri. Kyse on luottamusvaa’asta.
Hautalaa on jahdattu niin oppositio- kuin hallituspuolueiden toimesta hyeenojen lailla koko ministerikauden ajan. Vihaajat vihaa. Syyt kyllä keksitään kun kohde on lukittu. Nyt jahti saatiin viimein päätökseen.
En voisi ajatella parempaan kehitysministeriä kuin Heidi Hautala. Olen ollut tyytyväinen myös hänen toimintaansa omistajaohjausministerinä. En voisi ajatella hankalampaa ministerinpestiä kuin valtion omistajaohjaus.
Erityisesti tiedoksi kaikille: uusi omistajaohjausministeri ei pysty estämään pörssiyhtiöiden yhteistoimintaneuvotteluita ja mahdollisia irtisanomisia, estämään yksipuolisesti johtajien ylisuuria palkankorotuksia, viemään Suomea läpi talouden rakennemuutoksesta kuivin jaloin ja kääntämään talouttamme vahvaan kasvuun. Myös uutta omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä koskee Suomen laki ja yhteinen hallitusohjelma, jotka rajaavat ministerin toimivaltaa.