”Suomalaisen demokratian sadan vuoden takaa kumpuavat rakenteet ja toimintatavat eivät enää pysty vastaamaan yhteiskunnan muutokseen”; näin todetaan SITRA:n Kansavallan peruskorjaus –työpaperissa. Siinä nimetään suurimmaksi ongelmaksi se, että päätöksenteossa kenelläkään ei ole aikaa miettiä pitkän aikavälin tavoitteita tai yhteiskunnallisia visioita. Siiloutunut hallinto ei myöskään saa otetta ihmisten arjesta.
Me vihreät näemme maakuntauudistuksen yhtenä mahdollisuutena vastata tähän haasteeseen. Demokratian täytyy voida uudistua, että se säilyttää asemansa.
Tuleva maakunta ottaa harteilleen miljardin budjetin ja monien sellaisten tehtävien järjestämisen, jossa sillä ei ole aiempaa kokemusta. Päätöksentekoa ja toimintaa toteutetaan hallinnollisessa rakenteessa, joka on kaikille uusi. Me näemme, että uudessa tilanteessa rakenteeksi sopii parhaiten valiokuntamalli, joka mahdollistaa kahden tärkeän periaatteen toteutumisen: se kunnioittaa demokratiaa ja mahdollistaa laajan osallisuuden.
Demokratia toteutuu, kun valta ja vastuu on vaaleissa asukkaiden kannatuksen ja tuen saaneilla henkilöillä. Tämä tulee vaatimaan myös luottamushenkilöiltä panostusta asioihin perehtymiseen. Valmistellut puolipäiväiset hallitustoimet tukevat myös työssäkäyvien osallistumismahdollisuuksia.
Demokratiaperustelua vastaan on esitetty kritiikkiä, jossa lyömäaseena käytetään osallisuuden kapenemista. Keski-Suomen liitto on edistänyt toiminnallaan osallisuuden eri muotoja kunnianhimoisesti ja nämä työtavat tulee siirtää ja niitä edelleen kehittää uudessa maakunnassa. Valiokuntamalli tukee tätä tavoitetta. Asukasraadit, aluejaostot ja eri elämänalueiden asiantuntijoiden osallistuminen toteutuu siinä luontevasti. Valiokuntamallin etu on myös, että palveluiden käyttäjiltä kerätty palaute välittyy suoraan päättäjille mahdollisimman reaaliaikaisesti.
[puheenvuoro Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 1.6.2018 Karstulassa]