Parhaillaan valmistellaan hyvinvointialueen talousarviota vuodelle 2025. Talouden ja toiminnan tasapainoa on haettava edelleen määrätietoisesti, mutta realistiselta pohjalta, jotta voidaan varmistaa palveluiden laatu ja saatavuus. Kaikkea toimintaa ja vaihtoehtoisia palveluiden järjestämisen tapoja on arvioitava tutkitun tiedon pohjalta ja uutta kokeiltava rohkeasti. Päätöksenteon pohjaksi julkisen, yksityisen ja järjestöjen kanssa tuotetun palvelun kustannusrakennetta, saavutettavuutta ja laatua on kyettävä vertailemaan luotettavasti.
Säästötoimenpiteiden vaikutusten pitkän aikavälin ennakkoarviointi on oleellista tehdä huolellisesti. Nyt esitetty omaishoidontuen leikkaus olisi lyhytnäköinen säästö, jos sellainen lainkaan. Pitämällä huolta omaishoidon resursseista vähennämme kustannuksia ja tuemme ihmisten mahdollisuutta asua kotona. Huolen aihe ovat myös korotukset asiakasmaksuihin tilanteessa, jossa monet säästötoimenpiteet vaikuttavat jo nyt merkittävästi ihmisten arkeen ja toimeentuloon
Palveluiden vaikuttavuuden parantaminen on keskeinen keino talouden kohentamiseksi. Liian usein ihmiset jäävät vaille tarvitsemaansa apua tai siirtyvät palvelusta toiseen ilman, että kukaan ottaa tilanteesta kokonaisvastuuta. Tämä on niin inhimillisesti kuin talouden kannalta kestämätöntä. Näemme, että toimintatapojen uudistaminen ei voi enää odottaa. Toisaalta henkilöstön osaamiselle, hyviksi todetuille käytänteille ja uusille ideoille on annettava tilaa ja mahdollisuus. Työtä voidaan tehdä eri puolella Keski-Suomea monin eri tavoin yhteisistä tavoitteista tinkimättä. Liikaa ei voi korostaa hyvän ja kannustavan johtamisen merkitystä.
Henkilöstön hyvinvointi onkin avainasemassa palveluiden turvaamisessa. Liiallinen työkuormitus johtaa uupumukseen, sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Riittävät resurssit ja työntekijöiden hyvinvointi eivät ole pelkästään tavoitteita vaan edellytyksiä kestävälle toiminnalle. Tinkiminen sijaismäärärahoista ei ole realistista, kun haluamme varmistaa laadukkaat ja turvalliset palvelut.
Ongelmien ehkäiseminen, talouden hallintaan saaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistuminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä yhteistyökumppaneiden, erityisesti kuntien kanssa. Oikea-aikaiset ja vaikuttavat varhaisen tuen palvelut lapsille, nuorille ja perheille vähentävät korjaavan työn tarvetta ja siten kustannuksia niin hyvinvointialueella kuin kunnissakin.
Myös luottamushenkilöt voivat kantaa kortensa talouden tervehdyttämisen kekoon tiivistämällä luottamushenkilöorganisaatiota ja selkeyttämällä tehtävänjakoa. Aidossa demokratiassa myös päätösvaltaa delegoidaan hallitukselta toimielimille.
Kustannustietoisuuden tulee ulottua ylimmästä johdosta yksikköjen henkilöstöön, talouden toteuman seurannan on oltava reaaliaikaista ja mahdolliset muutokset on osattava ennakoida. Vaikeassa tilanteessa tarvitsemme vastuunkantoa kaikilta toimijoilta, jaetun ymmärryksen tavoitteista ja meidän kaikkien sitoutumisen yhteisen tahtotilan toteuttamiseen.
Meri Lumela, aluevaltuustoryhmän pj. (Vihr.)
Elma Hyöky, aluevaltuustoryhmän vpj. (Vihr.)