Hyvinvointialueudistuksen myötä poistuu useita hallinnollisia raja-aitoja, jotka ovat estäneet resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja asiakaskeskeistä palvelutuotantoa. Meillä on mahtava mahdollisuus tarkastella paitsi rakenteita, myös toimintatapojamme, ja luoda kaikkien näkökulmasta sujuvampaa toimintaa. Niin vaikeaa kuin se onkin, tulisi nykyiset rakenteet rajoitteineen unohtaa ja lähteä liikkeelle siitä, millaisen muutoksen haluamme nähdä ihmisten hyvinvoinnissa, osallisuudessa ja palvelukokemuksissa. Oikea tilannekuva, hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet, näyttöön perustuvat menetelmät, jaettu kustannustietoisuus sekä vaikuttavuuden arviointi ovat avaimia taloudelliseen palvelutuotantoon.
Mieli ei ole irrallinen somaattisesta hyvinvoinnista eikä päinvastoin – ihmisessä kaikki kytkeytyy kaikkeen ja siksi on edettävä kokonaisvaltaisempaan tapaan kohdata ihminen. Neuvolapalveluja ja perheiden varhaista tukea on vahvistettava. Hyvinvointia ja kuntoutumista edistävät toiminnot kuten kulttuuri, taide ja liikunta, tulee sisällyttää jokaisen hoiva- ja hoitoyksiköiden palveluvalikkoon ja osaksi hankintakriteerejä. Osallisuuden kokemista vahvistavat toimintatavat ja arviointi on otettava käyttöön systemaattisesti ja kaikessa päätöksenteossa on huomioitava vaikutukset sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnille.
Oleellista on riskiryhmiin kuuluvien ihmisten tunnistaminen ja yhdessä asiakkaan kanssa tehtävä arviointi siitä, millaisesta palvelumuodosta hän parhaiten hyötyisi. Monisairaille tulee tarjota tiimimallia, jossa nimetty ammattilainen koordinoi asiakkuuden kokonaisuutta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien päällekkäisyys ei saa enää olla este avun saamiselle, eikä somaattisen terveydentilan tutkiminen ja hoitaminen saa unohtua heidän kohdallaan.
Selkokieli, esteettömyys, laadukkaat tulkkauspalvelut ja kulttuurisensitiivisen vuorovaikutuksen osaaminen lisäävät tasavertaisuutta. Asukkaan tulee voida itse osallistua sen määrittelyyn, mikä palvelumuoto on hänelle sopivinta. Ei joko tai, vaan sekä että: muodostetaan lähi- ja etävastaanotoista sekä digitaalisista palveluista joustavasti käytettävissä oleva kokonaisuus. Mobiilipalveluiden avulla vapautuu ammattilaisten aikaa kasvokkain tapahtuvaa tukea ja neuvontaa tarvitseville. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle.
Hyvinvoinnin vahvistaminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää kustannuksia. Moniammatilliset palvelut säästävät resursseja vastaamalla kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tilanteisiin. Palveluverkoston hyvin tunteva palveluohjaus vähentää tehokkaasti ns. häiriökysyntää. Hyödynnetään digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet toiminnan kehittämisessä: aktiivisen tiedonkeruun ja siihen perustuvan päätöksenteon kautta säästyneitä ajallisia ja taloudellisia resursseja voidaan ohjata asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee perustua vahvaan julkiseen palvelutuotantoon, jota täydentävät kolmannen sektorin ja yritysten tarjoamat palvelut. Palveluntuottajia kilpailutettaessa on hinnan ohella painotettava laatua ja vaikuttavuutta. Toimijoiden yhteistyötä ja tiedonkulkua on tiivistettävä ja koordinoitava, jotta väliinputoamisia, päällekkäisyyksiä ja palvelukatveita ei synny ja asiakkaan poislähettämisen kulttuurista päästään saattaen vaihtamisen kulttuuriin.
Myös henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava
Henkilöstön saatavuuteen ja vaihtuvuuteen vaikuttaa vahvasti kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista. Puutteita koetaan usein perustehtävään keskittymisessä, oman työn suunnittelemisessa ja mahdollisuudessa kehittävään työotteeseen. Työjärjestelyjen ja työajan joustavuus elämäntilanteen ja oman jaksamisen mukaan lisää työhyvinvointia. Ei ole järkevää harjoittaa kategorista henkilöstöpolitiikkaa, jos tavoitellaan pitovoimaa. Kun on pula osaajista, onko työnantajan tuloksellisempaa tehdä osa-aikainen työsopimus kuin pitää kiinni kokoaikaisuuden vaatimuksesta ja pahimmassa tapauksessa menettää hyvät tekijät? Mahdollisuus nelipäiväiseen työviikkoon olisi taatusti hyvä kilpailuvaltti.
Johtamisosaamisella on aivan keskeinen merkitys henkilöstön työhyvinvoinnille ja työssä viihtymiselle. Valmentavalla ja dialogisella johtajuudella luodaan tilaa jokaisen henkilökohtaisen potentiaalin toteutumiselle. Työntekijöiden riittävyys hyvinvointialueen palveluissa ja etenkin tukitoiminnoissa mahdollistaa sen, että pystytään keskittymään oman osaamisen mukaiseen työhön. Moniammatillisessa, yhteisessä asiakastyössä ja konsultaatioissa opitaan toisilta ja tunnistetaan oman asiantuntemuksen rajoja ja mahdollisuuksia. Työhyvinvointia edistää tehokkaasti koettu oman työn tuloksellisuus ja esihenkilöiden kannustava palaute.
Yhteistyössä on voimaa
Voimme kääntää katseen organisaatiorajojen sijaan siihen kapasiteettiin, joka meillä on, kun otamme kaikkien toimijoiden osaamisen käyttöön: asukkaat, asiakkaat, julkinen sektori, järjestö- ja kansalaistoiminta, yritykset sekä tiede- ja kehittämisyhteisöjen asiantuntijat mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hyvinvointialueen henkilöstön lisäksi Keski-Suomessa on tuhansia muita, joiden tietotaidolla edistetään hyvinvointia ja osaamista. Järjestöjen asiantuntijatieto ja erilaiset ohjatut vertaisryhmät tukevat ihmisten jaksamista ja tuottavat arvokasta tietoa palveluprosessien kehittämiseksi. Järjestöille tuleekin tarjota selkeä rooli hoito- ja palvelupolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Keski-Suomi kuuluu Pohjois-Savon yhteistoiminta-alueeseen ja se lisäksi meillä on tiivistä yhteistyötä myös Pirkanmaan YTA-alueen kanssa. On tärkeää luoda hyvät ja elävät yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteet muihin hyvinvointialueisiin ja etsiä synergiaetuja tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa. Hyvinvointialue on itsenäinen hallinnollinen yksikkönsä, jolla tulee olemaan aivan uudenlainen suhde ministeriöihin kuin mitä kunnilla on ollut: suhteessa korostuvat kumppanuus ja neuvottelu, sekä tiedonvaihto ja yhteinen innovointi. Hyvinvointialueen tulee ennen muuta olla aktiivinen toimija, viestijä ja aloitteidentekijä.
Tiedolla johtaminen on hyvinvointialueen kriittinen menestystekijä. Tarvitsemme hyvin toimivat TKKI-rakenteet tuottamaan tutkimustietoa, analyyseja ja osuvia tulkintoja sekä riittävät resurssit viestintään, jonka avulla tietoa tuodaan kaikkien saataville. Meidän tulee välttää säntäilyä nopeiden ja liian kapeiden kehittämistoimien ja toimintamallien perässä. Tarvitsemme yksiköihin jalkautuvia kehittämisasiantuntijoita, toimenpiteiden ennakkoarviointia, systemaattista vaikuttavuuden arviointia ja toimivien käytäntöjen johdonmukaista levittämistä.
Asiakkaan tulee voida osallistua sen määrittelyyn, mistä saatava ja minkä muotoinen palvelu on hänelle sopivinta. Ei joko tai, vaan jälleen sekä että: kasvokkain toteutuvat palvelut ja etäpalvelu tulee olla joustavasti käytettävissä sen mukaan, mikä parhaiten palvelee asiakkaan tarvetta, luovat mahdollisuutta sitoutua yhteistyöhön ja edistävät tuloksellista toimintaa. Segmentointi ja riskiryhmiin kuulumisen tunnistaminen tulee tehdä yhdessä asiakkaan itsensä kanssa. Palautejärjestelmien tulee olla esteettömiä ja kytkeytyä kaikkeen palvelutuotantoon ja toiminnan johtamiseen. Palautteen aikaansaamista toimenpiteistä tulee tiedottaa ymmärrettävästi. Tämä koskee niin asiakkailta, henkilöstöltä kuin sidosryhmiltä saatua palautetta.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 29.3.2022