Koulu- ja oppilashuollon psykologeista on jo useamman vuoden ollut pula Keski-Suomessa.
Nyt Keski-Suomen hyvinvointialueella koulupsykologien rekrytointivaikeudet kuitenkin
syvenevät hälyttävää vauhtia. Kesäkuussa 2023 koulupsykologin paikoista oli täyttämättä
20%, ja elokuussa luku oli noussut jo yli 30%, joka vastaa n. 23 vakituisen oppilashuollon
psykologin vajetta. Nykytilanne vaarantaa lasten ja nuoren mielenterveyden alueellamme ja
kuormittaa lasten ja perheiden lisäksi alueen koulujemme henkilökuntaa. Lasten ja nuorten
mielenterveyttä turvaamaan säädetyn oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen
lakisääteinen mitoitus on 780 oppilasta / psykologi, ja koska sitä ei ole pystytty toteuttamaan
alueellamme, rikkomme nykytilanteessa myös räikeästi lakia. Kriisitilanne vaatii akuutteja
toimenpiteitä.
Kriisiä on yritetty ratkaista ostopalveluilla, joiden kustannus on kuitenkin moninkertainen
työsuhteessa oleviin psykologeihin verrattuna. Hyvinvointialueemme ennustaa tekevän yli 8o
milj. euron alijäämän vuoden 2023 aikana, joten meillä ei ole tässä, eikä tulevassa,
taloustilanteessa varaa kalliiden ostopalveluiden tuomiin ylimääräisiin kustannuksiin.
Koulupsykologien rekrytointivaikeuksissa ei ole kysymys psykologien heikosta saatavuudesta
tai yleisestä työvoimapulasta alalla. Psykologian opiskelijoiden sisäänottomääriä on
kasvatettu vuodesta 2019 vuoteen 2022 mennessä 53%, mikä on enemmän kuin millään
muulla sote-alalla. Psykologeja valmistuu jo nykyisin vuosittain yli 100 enemmän kuin
eläköityy ja vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan yli 200 vuodessa. Lisäksi Jyväskylässä on
suomen suurin psykologian laitos, jossa koulutetaan jo nyt 107 kliinistä psykologia vuosittain,
joten emme ole altavastaajia rekrytoinnissa myöskään syrjäisen sijaintimme vuoksi.
Psykologien määrä siis kasvaa vuosittain, mutta tämä ei ole helpottanut psykologipulaa.
Koulupsykologin tehtäviin ei hakeuduta ja niistä irtisanoudutaan muihin tehtäviin, koska
työssä on merkittäviä ongelmia.
Suomen Psykologiliitto on koostanut kriisiytyneen koulupsykologitilanteen ratkaisemiseksi
7/2023 seuraavan toimenpideohjelman:
Palkkaus: Tarjotaan työntekijöille kilpailukykyinen palkkaus huomioiden psykologien olevan
5.5-vuotisen (330op) yliopistotasoisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita
terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kuukausipalkan arvioimisessa on hyvä huomioida
myös ostopalveluiden hinnoittelu, sillä mikäli työntekijöitä ei saada palkattua riittävästi,
täytyy palveluita väistämättä täydentää tätä kautta lakisääteisten mitoitusten täyttämiseksi.
Esimerkiksi 5500 euron kuukausipalkalla saisi 10 psykologia palkattua karkeasti laskien 860
000 euron vuosikustannuksella. Psykologiliiton laskelmien mukaan ostopalveluna tuotettuna
kyseisellä summalla saa hankittua ainoastaan n.5 psykologin työpanoksen, ja jos joudutaan
teettämään yksittäistä tuntityötä, esimerkiksi tutkimuksia, niin vielä vähemmän.
Työsuhteessa olevien psykologien palkkaukseen panostaminen on siis hyvinvointialueelle
taloudellisesti kannattavampaa.
Työn mitoitus ja sisällöt: Pidetään huolta siitä, ettei psykologin vastuulle kuulu enempää
kuin lakisääteisen oppilasmäärän opiskeluhuoltopalveluista vastaaminen, ja työn painopiste
on lain edellyttämällä tavalla yhteisöllisessä työssä. Resurssien puuttuessa muiden
psykologien työmäärää ei kasvateta eikä vaadita rajaamaan pääsyä vastaanotolle
huomioiden lain asettaman oikeuden opiskelijoille saada palvelua tietyn määräajan sisällä.
Huolehditaan yhteisöllisen työn toteutumisesta myös silloin, kun palvelut toteutetaan
ostopalveluina. Koulupsykologien edellytykset kehittää omaa työtään on lisäksi erityisen
tärkeä huomioida hyvinvointialueen palvelujen kehittämisen osana. Tämä voidaan ottaa
huomioon esimerkiksi oppilashuollon strategiaa koskevassa työskentelyssä.
Työn joustavuus: Parannetaan mahdollisuuksia tehdä osa-aikaista työtä, ottaa käyttöön
liukuva työaika sekä tehdä etätyötä.
Työn liikkuvuus: Mikäli työ edellyttää liikkumista useamman toimipisteen välillä tai
puutteellisten julkisten kulkuyhteyksien päässä, sallitaan siirtymät työajan puitteissa ja
tarjotaan mahdollisuus liikkua työnantajan omistamalla autolla.
Työtilat ja -välineet: Psykologilla tulee olla jokaisessa toimipisteessä työtehtävään nähden
asianmukaiset työtilat. Ne mahdollistavat osaltaan laadukkaan asiakastyön toteutumisen.
Lisäksi tulee varmistaa ajantasaisten työvälineiden, kuten psykologisten
tutkimusmenetelmien ja tarpeellisten tietojärjestelmien sujuva hankinta ja käyttö.
Työn johtaminen: Psykologien hallinnollinen esimies voi vaihdella organisaatiosta riippuen.
Niissä organisaatioissa, joissa on kolme tai sitä useampia psykologeja, yksi heistä tulisi
kuitenkin nimetä ammatilliseksi vastuuhenkilöksi eli johtavaksi tai vastaavaksi psykologiksi.
Tämän tehtävänä on vastata yhteisen koulutuksen ja työnohjauksen suunnittelusta sekä työn
sisällöllisestä kehittämisestä. Vahvistetaan ammatillisten esimiesten tuki opiskeluhuollon
psykologeille huolehtimalla johtavien tai vastaavien psykologien rekrytoinneista.
Työnohjaus: Työnohjaus on tärkeä psykologityön laadun, psykologin ammattitaidon
ylläpitämisen ja kehittymisen sekä psykologin työssä jaksamisen edellytys. Tuetaan
psykologien ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tarjoamalla psykologeille
työnohjausta vähintään kerran kuukaudessa, yksilötyönohjausta 60–90 min ja
ryhmätyönohjausta 90–120 min kerrallaan. Työnohjausta voi kuitenkin olla tarpeen järjestää
myös tätä tiheämmin. Esimerkiksi ensimmäisessä työpaikassaan aloittava vasta valmistunut,
uudelle sovellusalalle työskentelemään siirtyvä, erityisen haasteellisen työtehtävän saanut
tai uusia menetelmiä opettelemaan ohjattu psykologi voi tarvita työnohjausta tietyn
ajanjakson ajan huomattavasti tiheämmin, esimerkiksi 2–4 kertaa kuukaudessa. Lisäksi on
huolehdittava riittävästä perehdytyksestä, konsultointimahdollisuuksista sekä kollegiaalisesta
tuesta.
Täydennyskoulutus: Tuetaan psykologien ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä
mahdollistamalla riittävät täydennyskoulutusmahdollisuudet. Laki terveydenhuollon
ammattihenkilöistä velvoittaa psykologin ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan
edellyttämiä tietoja ja taitoja. Työnantajaa laki velvoittaa luomaan edellytykset sille, että
psykologi voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja
terveysministeriö on laatinut Terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen, minkä
mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden minimimäärä täydennyskoulutusta on 3–10
arkipäivää vuodessa tehtävän vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen. Psykologien tehtävät
ovat vaativia, joten psykologeihin tulee soveltaa 10 päivän täydennyskoulutussuositusta
vuodessa. Tämä koskee myös sijaisena tai osa-aikaisena työskenteleviä psykologeja
suhteutettuna työosuuteen. Psykologina toimiminen edellyttää yhä pitemmälle menevää
erikoistumista. Psykologiksi valmistumisen jälkeen suuri osa psykologeista hankkii jonkin
erikoispsykologi- tai muun erikoistumiskoulutuksen. Työnantajan tulee luoda edellytykset
yksittäisten täydennyskoulutuspäivien lisäksi myös tällaisen psykologin työtehtävien
vaatiman pidempikestoisen erikoistumiskoulutuksen suorittamiselle.
Psykologiharjoittelu: Parannetaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelupaikkoja psykologin
maisteriopiskelijoille, joiden opintoihin kuuluu viiden kuukauden (27op) laajuinen
harjoittelujakso. Huomioidaan harjoittelun ohjaamisen vaatima aika kokeneempien
kollegoiden työmäärässä. Harjoittelupaikan tarjoaminen on hyvä keino saada psykologian
loppuvaiheen opiskelija kiinnostumaan ja perehtymään oppilashuollon työtehtäviin ja
asettumaan paikkakunnalle myös valmistuttuaan.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Keski-Suomen hyvinvointialue käy nämä toimenpide-
ehdotukset läpi ja pyrkii ottamaan keinot käyttöön kriisiytyneen koulupsykologitilanteen
ratkaisemiseksi.
Katri Savolainen, aluevaltuutettu, Vihreät