Haluan nostaa esiin huolen perusterveydenhuollon tilanteesta. Koen, ettei sote-uudistuksen tavoitteet ole toteutuneet ainakaan keski-Suomessa.

Reilun 15 vuotisen yleislääkäri urani aikana olen kuullut paljon puhetta perusterveydenhuoltoon panostamisesta, konkretia on kuitenkin puuttunut. Vuosikymmenten aliresurssointi näkyy. Olisi kuitenkin aika ymmärtää, että nykyisiä resursseja viisaammin käyttämällä olisi mahdollista saada paljon enemmän aikaan.

Suurimmiksi ongelmiksi nimeän aluepolitiikan sekä perusterveydenhuollon työpaikkojen pitovoiman ongelmat. Erityisesti pitkäaikainen lääkäripula lamauttaa terveysasemat. Tilannetta joudutaan paikkaamaan ylihintaisilla ja vaihtuvilla ostopalveluilla.

Perusterveydenhuoltoon panostaminen tuntuu edelleen monelle tarkoittavan terveysasemaa jokaisessa kunnassa tai taajamassa. Tämä on varsinainen rautalankamalli, joka ei ota kantaa millään tavalla hoitosuhteiden pysyvyyteen, hoidonlaatuun tai työntekijöiden osaamistasoon. Pitkät potilas-lääkäri-suhteet lisäävät tutkitusti laatua, vähentävät kuolleisuutta ja ovat kustannustehokkaita. Näinpä, perusterveydenhuolto tulee rakentaa pääosin yleislääketieteen erikoislääkärien varaan. Vippaskonsteilla esimerkiksi lainsäädännöllisesti nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin sitomalla, ei pitkiin hoitosuhteisiin päästä.

Keski-Suomessa on onneksi myös toivon pilkahduksia. Kaksi ammatinharjoittaja lääkäriä on juuri aloittamassa. Onnistuessaan tämä voi vastata jatkossa perusterveydenhuollon työvoimapulaan. Myös liikkuvista palveluista suunterveydenhuollossa ja päihdepalveluissa on rohkaisevia kokemuksia. Meidän tulee kehittää palveluita niin, että olemassa olevilla resursseilla saavutetaan maksimaalinen terveyshyöty!

Kansanterveydellisesti olisi viimein aika päästä myös ennaltaehkäisevään työhön käsiksi. Toki tämä on paljon sosiaali- ja veropolitiikkaa, mutta perusterveydenhuollollakin olisi paljon annettavaa, mikäli mahdollisuudet saataisiin.

Sari Kokko, aluevaltuutettu