Kategoria: Ajankohtaista

  • Keski-Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pilottimaakunnaksi

    Elintason paraneminen ja lääketieteen kehittyminen ovat johtaneet ihmisten eliniän pitenemiseen, mikä on yksi ihmiskunnan suurista saavutuksista. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon menot ovat räjähtämässä käsiin, mielenterveyden ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet vievät joukoittain työikäisiä ennenaikaiselle eläkkeelle eivätkä pienenevät ikäluokat pysty turvaamaan nykyisen kaltaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspohjaa.

  • Monimuotoisuuskato on pysäytettävä

    Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, mitä se tarkoittaa? Vasta uutisoidun laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi hyönteisten määrä on osalla lajeista vähentynyt huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Hyönteiskadolla voi olla ihmisen kannalta vakavia seurauksia, sillä iso osa ekosysteemien toiminnasta on niiden varassa, kuten hyönteispölytteisten kasvien pölytys. Hyönteisten väheneminen voi esimerkiksi vaarantaa ruuan tuotannon ja haitata ravinteiden kiertoa. Me…

  • Jyväskylästä junalla tunnissa Tampereelle

    Jyväskylä kuuluu Suomen voimakkaimmin kasvavien kaupunkien joukkoon. Kaupungin asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 25 000 asukkaalla ja asuntorakentaminen on ollut erittäin vilkasta. Samalla saavutettavuudesta on tullut yksi kriittisimmistä tekijöistä Jyväskylän kasvulle ja elinvoimalle. Nopeat junayhteydet kytkevät vetovoimaiset kaupunkiseudut toisiinsa ja vahvistavat laajasti sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä. Tunnin junayhteys Tampereelle on Jyväskylän kaupungin keskeinen liikennepoliittinen tavoite seuraavaan…

  • Tarmo Ketola Vihreiden kansanedustajaehdokkaaksi Keski-Suomeen

    [et_pb_section admin_label=”section”] [et_pb_row admin_label=”row”] [et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Text”]Keski-Suomen Vihreiden piirihallitus nimesi kokouksessaan 16.1.2019 uuden ehdokkaan kevään 2019 eduskuntavaalehin. FT, dosentti Tarmo Ketola asuu Petäjävedellä, metsän keskellä, ja on akatemiatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut yli 10 vuotta eliöiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ketola on varajäsen Suomen IPCC-työryhmässä, joka valmistelee Suomen osallistumista hallitustenvälisen ilmastopaneelin toimintaan. Ketola on aktiivisesti mukana…

  • Varhaiskasvatuksen suhdeluvuilla kikkaillaan

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) antoi huomautuksen Jyväskylän varhaiskasvatuksen järjestämisestä (KSML 8.1.). Ryhmäkoot sekä aikuisten ja lasten väliset suhdeluvut eivät täytä huomautuksen mukaan lain vaatimuksia. Todellisuus ei ole kuitenkaan mustavalkoinen. Ryhmiä tarkastellaan käytännön arjessa sekä hallinnon tasolla eri tavoin. Tämä on sinänsä ymmärrettävä ratkaisu säästötalkoiden jälkimainingeissa ja perusteluja ratkaisulle löytyy. Jyväskylä ei ole suinkaan ainoa…

  • Suomella tilaisuus ilmastotekijänä

    Eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta esittelivät äskettäin yhteisiä ilmastolinjauksiaan. Ehkä ajankohtaisin niistä on EU:n vuoden 2030 päästötavoitteen kiristäminen 40 prosentin vähennyksestä vähintään 55 prosentin vähennykseen vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Euroopan parlamentti on jo aiemmin syksyllä äänestänyt 55 prosentin vähennyksen puolesta. Kiristys vaikuttaisi konkreettisesti EU:n vuosittaisiin päästörajoihin päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla koko ensi vuosikymmenen ajalta. Vaalien jälkeen muodostuva…

  • Puolet Suomen luontotyypeistä uhanalaisia

    Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan noin puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Esimerkiksi metsäluontotyypeistä noin 75 ja suoluontotyypeistä yli 50 prosenttia on uhanalaisia. Uhanalaistumisen suurimpia syitä ovat selvityksen mukaan metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Suunnan on muututtava. Tarvitaan tekoja, jotta Suomen luonnon monimuotoisuus ei jatka heikkenemistään. Luontotyyppien suojelua, ennallistamista ja hoitoa…

  • Metsät ansaitsevat arvonnousun Suomen suurena voimavarana

    Keski-Suomi nojaa vahvasti biotalouteen ja metsien hyödyntämiseen. Erilaisten biotuotteiden kirjo ja käyttömahdollisuudet ovat jo nyt suuret, ja lisää voidaan kehittää määrätietoisella tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla, mikä avaa paljon mahdollisuuksia. Metsähakkuiden ilmastovaikutuksista on kiistelty paljon: on väitelty siitä, mikä merkitys Suomen metsäluonnolla ja maanmuokkauksella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaavaillut hakkuumäärien lisäykset ja maan muokkaus avohakkuiden yhteydessä leikkaavat alan…

  • Arvot esiin valtion budjetissa

    Tämän hallituskauden päättyessä Suomen ilmastopolitiikka laahaa tavoitteista jäljessä, oppimistulokset laskevat ja köyhien tilanne on heikentynyt. Saastuttavia fossiilienergian tukia ei ole leikattu euroakaan. Sen sijaan koulutuksesta on leikattu noin 900 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvan leikkauksia on tehty joka vuosi ja niitä tehdään myös ensi vuonna, vaikka talous kasvaa ja jaettavaakin jo löytyy. Noin 24 000 eläkeläistä on tällä…

  • Suomi elää osaamisesta

    Suomi elää osaamisesta tänään ja vielä vahvemmin tulevaisuudessa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa hyvää koulutusta arvostetaan ja osaajista kilpaillaan. Osaamisen vahvistamisen sijaan on maamme hallitus leikannut tällä kaudella koulutuksesta arviolta 900 miljoonaa euroa.