Kategoria: Ilmastonmuutos

  • Tarmo Ketola: Jatkuva kasvatus vähentää metsätalouden päästöjä

    Tarmo Ketola: Jatkuva kasvatus vähentää metsätalouden päästöjä

    Kunnilla on hallussaan suuria metsäomaisuuksia ja niiden taloudellinen hyödyntäminen on tärkeä varainhankintakeino. Monessa kunnassa on luotu metsäohjelmia kuntametsien käyttöä ohjaamaan, ja näissä ohjelmissa on usein eroteltu metsiä virkistys- ja talousmetsiksi. Virkistysmetsissä vallitsevana metsänhakkuutapana on usein maisemasyistä jatkuva kasvatus ja kauempana asutuksessa sijaitsevilla aloilla on tyydytty jaksolliseen kasvatukseen avohakkuineen. Riippumatta siitä, sijaitseeko metsä asutuksen lähettyvillä vai…

  • Leena Lyytinen: Puhdas ja monimuotoinen luonto eivät näy tarpeeksi Keski-Suomen liiton toimintasuunnitelmassa

    Kiitos kaikesta siitä työstä, jota Keski-Suomen Liitossa on tehty. Vihreän valtuustoryhmän puolesta kiitos myös väistyvälle puheenjohtajallemme Maurille vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä työstäsi. Oli erinomaisen hyvä kuulla konkreettinen esimerkki siitä, kuinka työ maakuntamme puolesta jatkuu Europarlamentissa. Kiitos Mauri siitä, että otat rohkeasti kantaa ja puhut myös perheen merkityksestä maahanmuuttopolitiikan yhteydessä.

  • Vihreiden metsäpolitiikka on ylisukupolvisesti kestävää

    [Kirjoitus on julkaistu Petäjävesi-lehdessä 12.4.2019 vastineena Petäjävesi-lehden 10.4.2019 Keskustan kunnallisjärjestön ja Mikko Tiirolan yleisönosastokirjoitukselle] Vihreiden metsäpolitiikka kirvoitti keskustan kunnallisjärjestön ottamaan kantaa vihreiden vaatimukseen pitää hakkuutasot järkevinä. Vuonna 2014 Suomessa tultiin hyvin toimeen metsätaloudella. 2014 hakkumäärä on karkeasti se hakkuumäärä, mihin vihreä ilmasto- ja metsäpolitiikka tähtää. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan ennen, mutta tällä hetkellä…

  • Suomen vahvuuksille on globaali kysyntä

    Vaalikentillä on kuulunut jonkin verran vähättelyä siitä, mikä on Suomen rooli globaalissa kehityksessä. Jotkut arvelevat, että Suomen tekemisillä ei ole maailman mittakaavassa juurikaan merkitystä. Olen vahvasti eri mieltä. Tulevaisuutemme voi olla erinomainen, kun tartumme nyt toden teolla niihin haasteisiin, jotka on pakko ratkaista. Suomella on paljon annettavaa näissä mittelöissä, ja ratkaisujen toteuttaminen voi tuoda meille…

  • Lisää kunnianhimoa talous- ja ilmastopolitiikkaan

    Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kirjoitti Keskisuomalaisessa 9.4. vastuullisen talouspolitiikan tärkeydestä. Olen pääpiirteittäin samaa mieltä kirjoituksen kanssa. Työllisyys ja yrittäjyys ovat kaikki kaikessa, mikäli haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointimme. Sen sijaan keinovalikoimaan jäi paljon täydennettävää. Paikallinen sopiminen ja turhasta sääntelystä eroon pääseminen ovat toki ensiarvoisen tärkeitä keinoja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Tarvitsemme vielä tätäkin kunnianhimoisempaa talouspolitiikkaa, joka tukisi samalla ilmastonmuutoksen…

  • Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole uhka Suomelle

    Ilmastonmuutoksen torjuntatoimia vastustetaan perustelemalla, että ne lamauttaisivat Suomen talouden tai olisivat merkityksettömiä Suomen pienuuden vuoksi. Näin väittää ainakin perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Harri Oksanen (KSML 3.4.). Perustelu on hataralla pohjalla. Oksanen pelkää, että päästövähennyskustannusten myötä suomalainen teollisuus siirtyisi korkeapäästöisiin maihin. Toistaiseksi esimerkiksi VATT:in tutkimustulokset eivät tue tällaista hiilivuoto-argumenttia. Hiilivuoto voi toki todennäköisemmin käydä uhaksi, jos hiilen hinnoittelu…

  • Ilmasto ei odota

    Ihmiskunnalla on edessään valinta: joko muutamme tapamme tuottaa energiaa, liikkua, asua ja kuluttaa – tai sitten romutamme perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Ilmastokriisi on torjuttava nyt. Aikataulun sanelevat luonnonlait. Kaikessa yksinkertaisuudessaan päästöt on saatava alas, hiilinielut ylös ja eurot irtikytkettyä fossiiliisin polttoaineisiin sekä ylikulutukseen perustuvasta taloudesta.…

  • Hiilinielu kasvaa vain kun hakkuut vähenevät

    Luonnonvarakeskuksen viimeisimmät ennusteet metsien hiilinieluista kertoivat, että metsissä olisi reilusti puuta hakattavaksi. Ilmastopaneelin tuore raportti kuitenkin kyseenalaistaa nämä ennusteet. Ilmastopaneelin mukaan erilaiset metsän kasvumallit ennustavat metsien hiilinieluja ja hakkuumahdollisuuksia hyvin eri tavoin. Muun muassa tästä syystä vain yhden mallin perusteella tehtäviin toimiin sisältyy suuri riski tehdä vääriä johtopäätöksiä. Mallien ennustamiin hakkuumäärin liittyy kaksi riskiä: joko…

  • Vähäpäästöiseen liikenteeseen

    Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viidennes Suomen kokonaispäästöistä. Niiden vähentäminen onkin ykkösprioriteetti kansallisissa ilmastotoimissamme. Moni on ehdottanut takarajaa uusien bensa- ja diesel-autojen myynnille. Se ei kuitenkaan juurikaan vähennä päästöjä ennen päätettävää myyntikieltovuotta, eikä jo myytyjen autojen päästöjä sen jälkeenkään. Tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa. Vuosi vuodelta kiristyvä vero-ohjaus on myyntikieltoa joustavampi toimi. Auto- ja ajoneuvoverojen päästöporrastuksen tuntuva kiristys…

  • Kerran hävinnyttä lajia ei saada koskaan takaisin

    Lokakuussa 2018 julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti esitteli vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaihtoehdoilla on erilaisia vaikutuksia talouteen, tarvittaviin investointeihin, kulutukseen ja mikä tärkeintä, ilmastonmuutoksen nopeuteen. Vaihtoehtoja valittaessa tulee ilmastovaikutusten ja taloudel­listen näkökulmien lisäksi huomioida valintojen vaikutus muiden lajien hyvinvointiin ja luonnon moni­muotoisuuteen. Vaihtoehtojen vaikutus ilmastonmuutosnopeuteen on lajien kannalta kriittinen, koska muutosnopeus vaikuttaa lajien todennäköisyyteen selvitä…