Ihmiseltä ihmiselle: Keski-Suomen Vihreiden aluevaaliohjelma

 

Oikeita palveluita oikeaan aikaan

Me Keski-Suomen Vihreissä haluamme oikeudenmukaisen ja asukkaiden hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavan hyvinvointialueen, jossa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat helposti saatavilla. Hoitoon täytyy päästä matalalla kynnyksellä. Yhden yhteydenoton tulee riittää ja siirtymisen palvelusta toiseen olla saumatonta. 

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä vähentää inhimillistä kärsimystä että säästää kustannuksia. Kun ongelmiin saa apua varhaisessa vaiheessa, ne eivät ehdi kasaantua ja erikoissairaanhoidon kuluja pystytään pienentämään. Sairaus vaikuttaa myös asiakkaan läheisiin. Myös heille tulee tarjota tukea jaksamisen ylläpitämiseen. 

Jokaisen hyvinvointialueen asukkaan on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Lähipalveluiden ohella tulee kehittää ennakkoluulottomasti sähköisiä palveluita sekä jalkautuvia ja liikkuvia työtapoja, jotta palveluihin pääsy on vaivatonta asuinpaikasta, toimintakyvystä, tulotasosta tai tarvittavan hoidon laadusta riippumatta. Jotta palvelut vastaisivat tarpeisiin, tulee niiden kehittämisessä kuulla ja kuunnella niiden käyttäjiä. 

Moniammatilliset, sote-keskuksiin kootut lähipalvelut säästävät aikaa ja vaivaa vastaamalla kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tilanteisiin. Näin voidaan välttää turhaa työtä ja tarjota ihmisille yksilöllisiä, oikea-aikaisia ja saumattomia palvelupolkuja. Tämä vaatii rinnalleen palveluverkoston syvällisesti tuntevaa, monikanavaista palveluohjausta. Palvelupolut saadaan sujuvammiksi purkamalla raja-aitoja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden välillä.  

Toimivat kumppanuudet hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen sekä muiden paikallisten toimijoiden välillä ovat välttämättömiä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyötä on tiivistettävä ja koordinoitava, jotta väliinputoamisia, päällekkäisyyksiä ja palvelukatveita pystytään välttämään. 

Esimerkiksi järjestöjen asiantuntijatieto ja erilaiset ohjatut vertaisryhmät tukevat ihmisten jaksamista ja tuottavat arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseksi. Järjestöille tulee tarjota riittävästi taloudellista tukea ja tiloja sekä vahva ja selkeä rooli hoito- ja palvelupolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee perustua vahvaan julkiseen palvelutuotantoon, jota voidaan täydentää yksityisten toimijoiden, kuten yritysten ja kolmannen sektorin, tuottamilla palveluilla. Näin voidaan muun muassa lyhentää hoitojonoja ja taata vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen riittävä saatavuus. Palveluntuottajia kilpailutettaessa on hinnan ohella painotettava laatua ja vaikuttavuutta.

On varmistettava, että eri toimijoiden tarjoamat palvelut integroituvat saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi, jota ymmärtävät muutkin kuin sote-alan ammattilaiset. Palveluntuottajien välisen tiedonkulun tulee olla sujuvaa. Palveluiden korkea ja tasainen laatu turvataan jatkuvalla arvioinnilla.

 

Hyvä mielenterveys on pääasia

Vihreiden tavoitteena on taata oikea-aikaiset ja riittävät mielenterveyspalvelut kattavasti Keski-Suomen hyvinvointialueella. 

• Kootaan mielenterveyspalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi, jotta pystytään tarjoamaan tarpeenmukaista tukea, hoitoa sekä riittävän pitkä ja ehyt hoitosuhde.
• Huolehditaan, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on saatavilla ympäri vuorokauden. Jatkohoidon varmistaminen ei saa jäädä asiakkaan omille harteille, vaan siihen tulee tarjota riittävästi apua ja osaavaa palveluohjausta. 
• Mielenterveysongelmien hoitoon kytketään entistä paremmin myös asiakkaan muun terveyden ja sosiaalisen tilanteen selvittäminen ja siihen liittyvät hoitotoimet. Mielenterveys- ja päihdeongelmien päällekkäisyys ei saa olla este avun saamiselle. Päihdepsykiatrian osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella. 
• Hyvinvointialuetta kehitetään traumainformoiduksi organisaatioksi. Tarjotaan työntekijöille koulutusta traumainformoidun työotteen jalkauttamiseksi.
• Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan toipumisorientaatiolähtöisesti eli tärkeintä on asiakkaan oma kokemus saavutetusta elämänlaadusta ja hyvinvoinnista.

 

Päihderiippuvuuteen tulee saada apua

Päihderiippuvuuteen tulee saada apua oikea-aikaisesti ja ilman pelkoa leimautumisesta. On tärkeää, että hyvinvointialue ottaa aktiivisen roolin päihdeongelmien ehkäisemisessä ja käyttöhaittojen vähentämisessä.

• Madalletaan päihderiippuvaisten kynnystä hakeutua hoitoon. Riippuvuus ei saa estää saamasta hoitoa muihin sairauksiin. 
• Kohdennetaan riittävästi resursseja päihderiippuvaisten oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Kiinnitetään erityistä huomiota hoidon nivelvaiheisiin ja pidetään huolta tuen jatkuvuudesta esimerkiksi katkaisuhoidosta kotiutumisen jälkeen. 
• Kuullaan aktiivisesti kokemusasiantuntijoita päihdepalvelujen kehittämisessä. Edistetään päihderiippuvaisten läheisten jaksamista tukipalveluilla.

 

Oikeus hyvään ja turvalliseen ikääntymiseen kuuluu jokaiselle

Yhä useampi elää yhä pidempään aktiivista elämää. Ikääntyvän on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta kannattelee silloin, kun omat voimavarat vähenevät. Kaikissa ikäihmisten palveluissa on huomioitava ikäryhmän moninaisuus sekä kunnioitettava jokaisen itsemääräämisoikeutta.

• Etsitään uusia keinoja kehittää ja täydentää kotihoidon palveluita. Tuetaan kotona asumista oikeanlaisilla apuvälineillä, joiden tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Lisätään kotona asumisen mielekkyyttä pysyvillä kotihoidon hoitosuhteilla ja vahvistamalla ikäihmisten psykososiaalista tukea. Hoitajilla tulee olla tarpeeksi aikaa aitoon kohtaamiseen. 
• Lisätään ja kehitetään päivätoimintaa. Päiväkeskusten toiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja monipuolista sekä niihin pääsemisen helppoa. Osallistetaan ikäihmisiä säännöllisesti toiminnan suunnitteluun. 
• Turvataan omaishoitajille mahdollisuus riittäviin vapaapäiviin, jaksamista ylläpitäviin tukipalveluihin ja psykososiaaliseen tukeen. Varmistetaan, että omaishoitajat saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään. 
• Taataan jokaiselle ikäihmiselle mahdollisuus päästä halutessaan palvelutaloon tai ryhmäkotiin toimintakyvyn heiketessä. Hoitopaikan sijainnin tulee tukea tärkeiden sosiaalisten suhteiden säilymistä.

 

Hyvä lapsuus kuuluu kaikille

Hyvinvoinnin perusta rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Jokaisella on oikeus terveelliseen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Tämä vaatii koko perheen tukemista sekä lapsen terveyden ja kehityksen haasteiden varhaista tunnistamista. Näin pystytään vähentämään perheiden eriarvoisuutta ja varmistamaan nopea pääsy tuen piiriin. 

• Säilytetään neuvolat lähipalveluna. Suomalainen neuvolajärjestelmä on toimiva ja tavoittaa suuren osan perheistä jo ennen lapsen syntymää. Vahvistetaan yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa ja tarjotaan työntekijöille koulutusta perheiden monimuotoisuudesta. 
• Tuodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelut luontaisiin arjen toimintaympäristöihin, esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen yhteyteen, yhteistyössä kuntien kanssa. 
• Kevennetään lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon tarvetta satsaamalla lapsiperheiden varhaisen tuen palveluihin. Turvataan työntekijöille kohtuulliset asiakasmäärät ja riittävästi aikaa luottamussuhteiden rakentamiseen. Vahvistetaan lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian välistä yhteistyötä. 
• Otetaan huomioon perheiden erilaiset elämäntilanteet sekä perheen ja työn yhteensovittaminen laajentamalla palveluiden aukioloaikoja.  Turvataan yhdenvertainen pääsy palveluihin myös vuoroasumisperheille, joissa lapsen tai nuoren toinen koti on Keski-Suomen hyvinvointialueen ulkopuolella. 
• Tuetaan perheiden selviytymistä vaikeissa perhetilanteissa kotipalveluiden avulla.
• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja. Kuraattoreiden, terveydenhoitajien ja psykologien sijoittuminen jatkossakin tiiviisti osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea mahdollistaa myös yhteisöllisten työmuotojen kehittämisen. Palveluihin pääsy tulee turvata yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella.
• Taataan maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille.

 

Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat Vihreille arvoja, joista emme tingi. Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi omana ainutkertaisena itsenään, eikä ainoastaan esimerkiksi ikäluokan tai muun ryhmän edustajana.

• Huomioidaan ihmisten moninaisuus rakennetun ympäristön, palveluiden sekä viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Käytetään selkokieltä, edistetään esteetöntä liikkumista ja vahvistetaan henkilöstön osaamista kulttuurisensitiivisestä vuorovaikutuksesta. Varmistetaan laadukkaiden ja kattavien tulkkauspalveluiden saatavuus.
• Vahvistetaan maahanmuuttajien osallisuutta tiiviissä yhteistyössä monikulttuurisuutta edistävien järjestöjen kanssa. Tehdään oikean tiedon ja oikea-aikaisten palveluiden löytäminen helpoksi myös heille, joille suomalainen palvelujärjestelmä on vieras. 
• Edistetään anonyymiä rekrytointia ja moninaisuuden huomioimista työyhteisöissä. Torjutaan syrjintää esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille koulutusta rakenteellisen syrjinnän muodoista, sukupuolen moninaisuudesta ja antirasistisen työn merkityksestä. Epäasialliseen kohteluun ja häirintään puuttumiselle luodaan selkeät säännöt, joita myös noudatetaan. 
• Vapautetaan laadukkaiden sähköisten palveluiden avulla ammattilaisten aikaa heille, jotka tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa tukea ja neuvontaa. Tarjotaan ohjeistusta ja apua sähköisten palveluiden käyttöön. Sähköisten sisältöjen ja palveluiden tulee olla saavutettavia. 
• Kaikilla on oltava oikeus hyvään terveydenhoitoon tuloistaan riippumatta. Asiakasmaksuista ei saa muodostua estettä hoitoon hakeutumiselle. Poistetaan terveyskeskusmaksut kaikkein pienituloisimmilta, kuten toimeentulotuen asiakkailta ja opiskelijoilta. 
• Turvataan vammaisten itsenäiselle elämälle tarpeellisten palveluiden, kuten toimivan apuvälinehuollon ja kuljetuspalveluiden, laatu ja riittävyys. Osallisuuden vahvistaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen toimivat vammaispalveluita määrittävinä periaatteina. 

 

Edistetään terveyttä ja turvallisuutta

Kaikki hyvinvointimme lähtee turvallisuuden kokemuksesta. Turvallisuudentunne syntyy erilaisissa arjen yhteisöissä. Sen lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten taide ja kulttuuri, luontoyhteys ja itsensä kokeminen osaksi suurempaa kokonaisuutta. 

Hyvinvointialueen tulee tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa satsata monipuolisiin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin: liikuntaan ja kulttuuriin, riittävään lähiluonnon määrään sekä eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyyn.

• Pidetään pelastuslaitoksen vasteajat kohtuullisina koko Keski-Suomessa, myös harvaan asutuilla seuduilla. Turvataan ajantasainen kalusto, riittävä koulutus pelastuslaitoksen työntekijöille sekä sujuva yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa. 
• Tarjotaan mahdollisuus yksilöllisiin ja säännöllisiin terveystarkastuksiin myös työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville. Kartoitetaan sairauksien riskiryhmiä varhaisessa vaiheessa elämäntapa-, terveys- ja hyvinvointimittauksilla ja tarjotaan muutoksiin kannustavaa tukea. Panostetaan suun terveyden osalta infektioiden ja huonojen tottumusten ennaltaehkäisyyn.
• Lisätään työntekijöiden valmiuksia tunnistaa ja puuttua lähisuhde- ja seksuaaliseen väkivaltaan ja varmistaa niiden uhrien nopea avunsaanti. Turvakotipaikkojen määrä tulee nostaa vastaamaan todellista tarvetta.

 

Muutos on mahdollisuus

Me Keski-Suomen Vihreät emme halua uusia hallintohimmeleitä, vaan tarkoituksenmukaisia ja toimivia päätöksenteko- ja johtamisrakenteita. Hyvinvointialueuudistus on mahdollisuus toimintatapojen ja -kulttuurin uudistamiselle. Jatkuvien uusien hankkeiden sijaan tarvitaan toiminnan ja palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.

Hyvinvointialueorganisaation tulee olla kestävä, tehokas ja resurssiviisas. Kun käytämme resursseja – osaamista, tutkittua tietoa ja teknologiaa – suunnitelmallisesti ja viisaasti, saamme enemmän aikaan niin asukkaiden kuin palveluita tuottavan henkilöstönkin hyvinvoinnin edistämisessä.

 

Vastuullista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa

Pohjan toiminnalle muodostaa kestävä talous, joka perustuu palvelutarpeiden muutosten jatkuvaan arviointiin ja tarkasti harkittuihin, vaikuttaviin investointeihin. Hyvinvointialueella on vastuu huomioida kaikissa päätöksissään toimintansa vaikutukset sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin. Tavoitteemme on hiilineutraali hyvinvointialue vuoteen 2030 mennessä.

• Hankinnoissa huomioidaan ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävät arvot. Mahdollistetaan myös pienempien toimijoiden osallistuminen hankintoihin hyödyntämällä kumppanimalleja tai pilkkomalla projekteja pienempiin osiin.
• Kestäviä valintoja tehdään muun muassa jätteiden lajittelussa, ajoneuvojen hankinnoissa, rakennusten materiaali- ja lämmitysvalinnoissa sekä ruokapalveluissa. Edistetään työmatkapyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. 
• Uusien tilojen suunnittelussa ja muutostöissä hyödynnetään esteettömyyden ja ergonomian asiantuntijoita.  Mahdollistetaan yksityiset kuntotuspalvelut julkisissa   tiloissa. 
• Edistetään taiteen ja kulttuurin viemistä hoitolaitoksiin ja sellaisten ihmisten luokse, jotka eivät muuten pääse sen äärelle. Turvataan riittävä visuaalisten, esittävien ja osallistavien taidehankintojen määrä osana rakennushankkeita ja käyttötaloutta. Varmistetaan, että toiminnan organisointiin on palkattu kulttuurihyvinvoinnin osaajia.
• Hyödynnetään digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet toiminnan kehittämisessä. Aktiivisen tiedonkeruun ja siihen perustuvan päätöksenteon kautta säästyneitä ajallisia ja taloudellisia resursseja kohdennetaan asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen.

 

Osallistavaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa

Asukkaiden tulee saada äänensä kuuluviin muutenkin kuin vaaleissa kerran neljässä vuodessa. Hyvinvointialueen päätöksenteon tulee olla avointa ja läpinäkyvää ja siitä tulee viestiä selkeästi ja ymmärrettävästi. 

• Edistetään vaikutusten ennakkoarviointia sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteon valmistelussa. Varmistetaan, että hyvinvointialueella on tarpeeksi tietoa eri kuntien olosuhteista ja hyvinvoinnin arjesta. 
• Luodaan asukkaille saavutettavia mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen kehittämiseen muun muassa osallistuvan budjetoinnin, avointen kuulemisten ja sähköisten vaikuttamisalustojen kautta.
• Kuullaan eri ihmisryhmiä heitä koskevissa päätöksissä. Turvataan nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostoille vahva asema ja  kuullaan niitä päätettäväksi tulevien esitysten valmistelussa.
• Kerätään palautetta säännöllisesti niin asiakkailta, henkilökunnalta kuin erilaisilta sidosryhmiltäkin. Huolehditaan, että palautekanavat ovat helppokäyttöisiä ja palaute johtaa tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, joiden etenemisestä kerrotaan avoimesti. 
• Hyvinvointialueen hallintorakenteen tulee olla joustava ja ehkäistä vallan liiallista keskittymistä. Turvataan kaikkien hyvinvointialueen kuntien kuuleminen palveluverkkoa koskevissa päätöksissä. Kiinnitetään erityistä huomiota alueellisen tasa-arvon toteutumiseen. 

 

Kaiken perustana hyvinvoiva henkilöstö

Hyvinvointialueen ytimessä ovat hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät. Keski-Suomen hyvinvointialueesta tulee 10 000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan osaajan työnantaja. On päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden tehtävä varmistaa, että ammattilaisten siirtyminen työnantajalta toiselle toteutetaan oikeudenmukaisesti ja jouhevasti. 

• Parannetaan työntekijöiden saatavuutta maksamalla työstä asianmukaista palkkaa ja kohentamalla työoloja. 
• Vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuuksia oman työnsä ja työaikansa joustavaan hallintaan. Lisätään hyvinvointialueen perheystävällisyyttä huomioimalla muun muassa lapsiperheiden ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivien työntekijöiden erityistarpeet. 
• Tuetaan työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista kattavilla työterveyspalveluilla, laadukkaalla johtamisella sekä tarjoamalla mahdollisuuksia säännölliseen osaamisen päivittämiseen. Valmentavalla ja dialogisella johtajuudella luodaan tilaa jokaisen henkilökohtaisen potentiaalin toteuttamiselle. 
• Varmistetaan työntekijöiden riittävyys hyvinvointialueen palveluiden tukitoiminnoissa, jotta jokainen pystyy keskittymään tehtävänkuvansa mukaiseen työhön.
• Kasvatetaan työntekijöiden mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon poistamalla hierarkioita sekä turvaamalla eri ammattiryhmien yhdenvertainen edustus sisäisessä päätöksenteossa.
• Huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden it-järjestelmiä uudistettaessa erityisesti niitä käyttävien ammattilaisten tarpeet. Järjestelmien tulee tukea perustyötä. Niiden on oltava sujuvia, luotettavia ja helposti omaksuttavia. Kutsutaan henkilöstö mukaan käytettävyystestaukseen.