Hyvinvointialueelta jää todennäköisesti lisää tiloja tyhjilleen huolimatta valituksesta, jonka Joutsan kunta erittäin aiheellisesti on tehnyt. Tyhjiä tiloja on jo nyt. Ne pitää saada käyttöön, eikä jättää mahdollisia vuokralaisia odottamaan ja rapistumaan.
Vanhan korjaamista moititaan usein liian kalliiksi uuden rakentamiseen verrattuna, mutta perusteellisia vertailuja kustannuksista ei kuitenkaan esitetä väitteen tueksi. Arkijärjellä ajattelisimme, että uudenkarhean rakennuksen remontoiminen ei ole yhtä kallista kuin vanhan talon. Kuntalaisten näkökulmasta hyvinvointialueelta tyhjäksi jäävien tilojen saaminen käyttöön on tärkeää. Niiden remontoiminen esimerkiksi virastokäyttöön on taloudellisesti kannattavaa jo pelkästään siksi, että näiden tilojen rakentamisen kustannuksia maksetaan Joutsassa edelleen.
Ei tarvita kummoistakaan kristallipalloa nähdäkseen, että suuntaus valtakunnassa on kohti suurempia yksiköitä. Myös Joutsassa on yhdistetty virkoja lähikuntien kanssa, ja palveluja hankittaessa tehdään mieluusti yhteistyötä kustannusten hillitsemiseksi. Uuden virastotalon rakentaminen tuntuu tässä tilanteessa hieman oudolta ehdotukselta. Joutsan itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmasta laadukkaat varhaiskasvatustilat ovat investointi elinvoimaan ja tulevaisuuteen, mutta muuttuvassa, etätöiden ja yhteiskäyttötilojen työelämässä uusi kunnanvirasto tuntuu hätiköidyltä ratkaisulta.
Keskustan elävöittämistä kannattaisi tehdä mieluummin kunnostamalla esimerkiksi talouskeskuksesta virastotalo (vanhan pankin alakerrassa on esimerkiksi suuri kokoushuone, jonne pitäisi rakentaa esteetön kulku) ja pitämällä kiinni kalliilla rahalla tehdystä puistosuunnitelmasta. Myös hyvinvointialueen rakennuksia ja mahdollisia uudelleensijoitteluja kannattaa katsoa silmillä, jotka eivät ole takertuneet ajatukseen uudesta kunnantalosta. Ehkäpä mahdollisuuksia olisi vanhoissakin, vai ovatko uudehkot rakennukset niin huonosti suunniteltuja, ettei niillä ole mitään käyttöä?
Teknisen lautakunnan kokousmateriaaleissa todetaan, että uuden kiinteistön käyttöikä on 30–40 vuotta. Se on hämmästyttävää – tehdäänkö nykyään rakennuksia todella näin lyhytnäköisesti? Ehdotamme, että kun tehdään suunnitelma uudesta varhaiskasvatuksen rakennuksesta, rakennussuunnittelun asiantuntijat laativat siihen myös konkreettisen ja tarkan korjaussuunnitelman. On taloudellisesti, yhteisöllisesti ja planetaarisesti kestämätöntä rakentaa talo, jota ei ole tarkoituskaan ylläpitää vaan purkaa korjauskelvottomana vain muutaman vuosikymmenen jälkeen.
Rakennuksen purkamisella ja säilyttämisellä on nimittäin myös muita merkityksiä ja vaikutuksia kuin rahallinen arvo. Resurssiviisauden tutkijat ovat nostaneet esiin, että nykyinen purkava uudisrakentaminen kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja, kiihdyttää luontokatoa ja katkaisee rakennettuun ympäristöön kiinnittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Joutsassa on valtakunnallisesti arvostettu niin kutsuttu Jousitien raitti, joka edustaa 1930-luvun kaupallista kehittymistä. Jääkö meidän sukupolveltamme yhtään rakennusta historian kerrostumiin?
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat esittäneet, että rakennuksia koskevien päätösten lähtökohdaksi tulisi ottaa planetaarista kestävyyttä edistävät arvot niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Planetaarinen kestävyys eli maapallon resurssien säästäminen myös tuleville sukupolville ei ole vaatimuksena etäinen tai “joitain muita” koskeva vaan mitä suurimmassa määrin juuri Joutsaan sopiva, asukkaiden tulevaisuutta edistävä tapa miettiä päätösten seurauksia.
Kirsi-Maria Hytönen ja Lea-Elina Nikkilä
Joutsan Vihreät
Julkaistu Joutsan Seudussa 11.2.2026