12.5.2005
Vihreä Keski-Suomi ry. lausuu maakuntakaavan alustavasta luonnoksesta
pyydettynä seuraavaa:
Liikenne
Rataverkon kehittäminen Keski-Suomessa on yksi maakuntakaavan parhaita
piirteitä. Erityisen ilahduttavaa on Jyväskylä-Äänekoski sekä
Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki (Orivesi) rataosuuksien osoittaminen
tavaraliikenteen ohella myös henkilöliikennettä palvelevaksi
rataosuudeksi. Emme myöskään pahastuisi radan parantamisen mahdollistavan
merkinnän ulottamisesta eteenpäin esimerkiksi Saarijärvelle saakka.
Laajenevaan työpaikkaliikenteeseen Jyväskylän ja muiden taajamien välillä
tulisi varautua myös muualla maakuntakaavassa. Esimerkiksi Äänekosken ja
Muuramen kohdalla suunnittelumääräykseen tulisi lisätä maininta raiteilla
kulkevan henkilöliikenteen mahdollisuuksien huomioon ottamisesta
yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa.
Sähköistetty raideliikenne on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi
liikennemuoto. Öljyn hinnan nousu heikentää tulevaisuudessa
maantieliikenteen houkuttelevuutta. Vihreä Keski-Suomi ry:n mielestä
maakuntakaavan luonnoksessa on varauduttu tarpeettoman suuriin
tiehankkeisiin sen sijaan, että siinä määrätietoisemmin pyrittäisiin
vähentämään liikennetarvetta sekä kehittämään raiteilla kulkevan
henkilöliikenteen mahdollisuuksia. Valtatie neljä vaatii kunnostusta,
mutta varaus nelikaistaiselle tielle välillä Joutsa-Viisarimäki sekä
moottoritievaraus välillä Kirri-Äänekoski ovat hankkeita, joita tulisi
välttää parantamalla pitkän ja keskipitkän matkan joukkoliikenteen
mahdollisuuksia. Samoin nelikaistatie välillä Muurame-Jämsä tuntuu
ylimitoitetulta suunnitelmalta, kun samanaikaisesti pyritään aivan oikein
parantamaan samansuuntaista raideyhteyttä. Päätöksiä hankkeiden
toteuttamisesta ei toki maakuntakaavan yhteydessä tehdä, mutta
mahdollisuuksien mukaan siinä on esitettävä selvä prioriteetti
raideliikenteen kehittämiselle verrattuna maantieliikenteeseen.
Energiantuotanto
Alustavassa luonnoksessa maakuntakaavaan on esitetty turvetuotantoalueiden
osoittamista turvetuotantovyöhykkeille sen tarkemmin määrittelemättä
tarkempia tuotantoalueita. Maakuntakaavan keskeisissä tavoitteissa on
mainittu, että ’turpeenottoaluiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja
soita’.
Turve on ilmastovaikutuksiltaan erittäin haitallinen polttoaine. Hitaan
uusiutuvuutensa vuoksi se on rinnastettavissa fossiilisiin
polttoaineisiin. Tämän vuoksi sen käyttöä energiantuotannossa on
vähennettävä eikä uusia turpeenottoalueita tule avata. Maakuntakaavan
suunnittelumääräykseen on yksiselitteisesti merkittävä, että
turpeenottoalueiksi varataan ainoastaan jo ojitettuja ja
ei-luonnontilaisia soita.
Kolme voimalaitoksen kohdalla on suunnittelumääräyksessä varauduttu
jätteenpolttoon. Jätteenpolttoa on viimesijaisimpia jätehuollon keinoja,
ja sen sijasta jäteongelmaa tulisi hoitaa kiinnittämällä huomiota jätteen
synnyn ehkäisyyn. Tämän vuoksi jätteenpolttoon varautuminen
maakuntakaavassa ei ole nähdäksemme hyvää jätepolitiikkaa.
Luonnonsuojelualueet
Kaavaluonnoksen selostuksessa on esitetty potentiaaliset hiljaiset ja
vähämeluiset alueet kartalla. Näiden alueiden lisääminen maakuntakaavaan
on oleellista. Muutoin kaavassa varaudutaan meluongelmaan ainoastaan
siihen sopeutumisen tasolla merkitsemällä kaavaan melualueet ja niillä
vaadittavat toimenpiteet.
Luonnonsuojelualueita on maakuntakaavaan merkitty melko runsaasti, mutta
ne ovat suurimmalta osaltaan suhteellisen pieniä ja sijainniltaan
sirpaloituneita. Yhtenäisten ekologisten kokonaisuuksien säilyttämiseksi
luonnonsuojelualueista tulisi pyrkiä muodostamaan laajempia
kokonaisuuksia. Metsien suojelu on Suomessa keskittynyt pitkälti
Pohjois-Suomeen. Riittävä suojelutaso on taattava myös etelämpänä, kuten
Keski-Suomessa. Tämän vuoksi maakuntakaavassa tulisikin varautua
huomattavasti tämänhetkistä suurempiin metsiensuojelualueisiin.
Arvokkaiden kallio- ja harjukohteiden merkitseminen kaavaan on erittäin
tarpeellista ja Vihreä Keski-Suomi onkin tyytyväinen tämänhetkiseen
muotoiluun.
Kulttuuriympäristöjen suojelu
Kulttuuriympäristöjen suojelu on otettu pääosin hyvin huomioon kaavan
alustavassa luonnoksessa. Rakennusinventointi on koko Suomessa melko
heikosti järjestetty. Kulttuuriympäristöjen suojelussa merkittävä ongelma
on myös yksittäisten, hyvinkin pienten kohteiden suojelu, jolloin laajat
kokonaisuudet sekä yksittäisten kohteiden asettuminen ympäristöönsä jää
usein huomiotta. Sama vika vaivaa osin myös maakuntakaavan alustavaa
luonnosta. Maakuntakaavan luonnokseen merkityt kulttuuriympäristön
kehittämisen kohdealueet kuitenkin tekevät tästä ilahduttavan poikkeuksen.
Vastaavaa suurten kokonaisuuksien arviointia ja kehittämistä haluamme
kannustaa jatkossa maakuntakaavan suunnittelussa niin luonnon- kuin
kulttuuriympäristöjen suojelussa.
Saarijärvellä 12.5.2005
Vihreä Keski-Suomi ry.
Tuomas Viskari Veikko Ahola Puheenjohtaja Sihteeri