Kuntajakoseminaari 14.1.2008
Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin yhdistyminen Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin vihreiden valtuustoryhmät ovat tyytyväisiä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaselvityksen edistymiseen. Kunnat ovat jo kauan muodostaneet yhtenäisen asuin- ja työpaikka-alueen. Hallinnollinen yhdistyminen on luonteva jatko sille, mitä asukkaat arkipäivän elämässään jo toteuttavat.
Pelkkä kuntien yhdistyminen ei ratkaise edessä olevia haasteita. Kunnan suuri koko sinällään ei paranna kuntataloutta tai palveluja.
Yhdistymisen tulee olla strateginen liitos
Väestön ikääntyminen edellyttää aktiivista ja jatkuvaa panostusta palvelujen määrään ja laatuun. Samalla on huolehdittava myös ennaltaehkäisevistä palveuista ja lapsiperheiden tarvitsemista palveluista. Suuremmalla organisaatiolla on paremmat mahdollisuudet panostaa uusien toimintamallien kehittämiseen. Se pärjää myös paremmin työmarkkinoilla, antaa paremmat mahdollisuudet erityispalveluiden järjestämiseen ja työntekijöille erikoistumiseen.
Lautakunnat ja kansalaisdemokratia
Kansalaisten vaikuttaminen päätöksenteon ytimeen turvataan riittävällä luottamusmiesedustuksella. Valtuuston koko ja lautakuntien määrä ja niiden koostumus on oltava suurempi kuin mitä se nyt on Jyväskylän kaupungissa.Luottamuselinten kautta toimiva demokratia on ainoa oikea vaikutuskanava päätöksentekoon, resursseista ja hankkeista päättämiseen.
Vihreät ehdottavat, että uudessa kunnassa kaupunkissuunnittelulautakunta jaetaan tekniseen lautakuntaan ja kaupunkisuunnittelulautakuntaan kaavoitusasiat. Samassa hallintokunnassa voi varsin hyvin olla kolme lautakuntaa, kuten kaupungin kyseisessä hallintokunnassa niitä on kaksi.
Tämä menettely jakaisi asiat hieman useampiin kokouksiin ja useammalle luottamusmiehelle. Uudessa kunnassa on jo yhdyskuntateknisiä asioita paljon enemmän suunniteltavana ja päätettävänä kuin nykyisissä kunnissa. Kaupunkisuunnittelulautakuntaan tulevat asiat eivät ole samalla tavalla kytköksissä toisiinsa kuin esimerkiksi on sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jota emme halua jakaa kahdeksi lautakunnaksi. Virkamiesten tehtävä on pitää valmistelun langat käsissään ja koota eri sektoreiden tiedot ja tehtävät hallittavaksi kokonaisuudeksi.
Alueiden kehittäminen
Kuntajakoselvittäjä Asikaisen selvityksessä todetaan kohdassa Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen: ”Uuden kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan osa-alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvastuullisuuden kehittymistä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten toimintaa sekä järjestöjen toimintaa. Jyväskylän kaupungin asukasfoorumien ja maalaiskunnan kyläiltojen perinnettä jatketaan ja toiminta vakiinnutetaan kaupunginosiin, taajamiin ja kyliin.”
Tämä kirjaus on erittäin velvoittava ja tämän toteutumisesta on pidettävä huolta. Kyliin ja kaupunginosiin ei useinkaan ole mielekästä ryhtyä perustamaan erillisiä kaupunginosalautakuntia. Niille on vaikea osoittaa budjettivaroja mielekkäästi, koska esim. koulupalvelut ja useimmat muut palvelut on hoidettava kokonaisuutena ja lakisääteisesti hyvällä tavalla kaikille asukkaille. Jos kaupunginosalautakuntia perustetaan, on niille osoitettava mielekkät tehtävät ja myös budjettivaltaa.
Toimivana ratkaisuna vihreät näkevät alueilla toimivat projektikohtaiset neuvottelukunnat, joilla esim. alueen kaavoitusta tai lähipalvelujen parantamista voidaan selvittää ja ideoida. Projektit tulee olla resurssoituja myös virkamiesvalmistelun osalta eikä niiden työ voi perustua vain vapaaehtoistyöhön. Tällaista toimintaa on esimerkiksi Jyväskylän kaavoitustoimiston järjestämät alueiden kehittämisprojektit useilla Jyväskylän kaupungin asuinalueilla. Projektit voivat liittyä myös kulttuuri- tai nuorisoasioihin, kuten esimerkiksi hyvin menestyksekäs Nuorten Jykä -projekti joka taannoin sitoutti niin koulut, päiväkodit kuin alueiden vanhemmat yhteiseen välittämiseen lasten ja nuorten kasvuympäristöstä.
Myös koulukohtaiset johtokunnat tai vanhempainneuvostot ovat osa alueiden demokratiaa ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava.
Päivähoito, opetus ja koulutus
Selvityksessä sanotaan sivulla 97, että ”toimialaryhmän näkemyksen mukaisesti opetuksen järjestämiseksi olisi luotava hallinnollisesti, pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen varhaiskasvatus, perusopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.”
Vihreät näkevät päivähoidon siirtämisen hallinnollisesti samaan toimialaan perusopetuksen kanssa positiivisena. Varhaiskasvatuksella on selkeä yhteys perusopetukseen niin toiminnallisesti kuin periaatteellisesti. Uudesa kunnassa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon on hyvä olla osa sivistystoimen palvelukokonaisuutta. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei ole sosiaalipalvelu vaan luonteva osa sivistystoimen palveluja. Samanaikaisesti hallinnollisesti myös raskas sosiaali- ja terveystoimi kevenee. Yhteistyö neuvolatoiminnan ja terveydenhuollon kanssa ei ole riippuvainen hallinnosta vaan toiminnalle asetetuista tavoitteista sekä ihmisistä jotka niitä totetuttavat, työkäytänteistä.
Selvityksen jälkeen on nyt esitetty lukiokoulutuksen siirtämistä koulutuskuntayhtymälle 1.8.2010. Emme pidä hyvänä tämän asian päätämistä nyt liittymissopimuksessa. Ennen tällaista ratkaisua on lukiokoulutuksen toimintamalleja puntaroitava tarkkaan. Eri malleissa on jokaisessa hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Merkittävä ongelma kuntayhtymissä on, että päätöksenteko siirtyy kuntalaisten ja kunnanvaltuuttujen ulottumattomiin.
Yhdyskuntasuunnittelu
Palvelujen tavoitettavuus asettaa selkeitä vatimuksia myös yhdyskuntasuunnittelulle. Nämä vaatimukset ovat täysin yhteneväisiä myös ekologiselle ja kestävälle kehitykselle. Uudessa kunnassa mahdollistuu asuinalueiden ja liikkumisen järkevä yhteensovittaminen. Asuinalueiden suunnitteleminen siten, että liikenne sujuvaa vähentää niin joukkoliikenteen kuin yksityisautoilun haittoja. Toimiva, rittävän tiheä ja tasokas joukkoliikenne mahdollisimman mahdollisimman monille asuinalueille tulee olla uuden kunnan tavoitteena. Tämä edellyttää asuinalueiden kaavoittamista hyvien liikenneyhteyksien varteen ja riittävän tiiviisti. Siten myös alueiden lähipalvelut turvataan kannattavasti. Asuinalueiden pirstoutuminen tulee estää.
Talous
Uuden kunnan taloudessa investointipaineet ovat erittäin suuret. Selvityksessä esitetään taloudelle kestävän talouden tavoitteet. Hyvä taloudenhoito tuleekin olla kunnan peruspilari, mutta se tarkoittaa lähivuosina monista halutuista ja tärkeistäkin korjaus- ja uusinvestoinneista pidättäytymistä. Ryhmämme ehdottaa uuden kunnan veroprosentin määräämistä 18,75% ja tulon käytettäväksi edes osittain investointipaineiden purkamiseen.
Kestävä kehitys ja energiahuolto
Ilmastonmuutos asettaa tiukkenevat vaatimukset koko seutua koskevalle yhdyskuntasuunnittelulle ja liikennepolitiikalle. Ilmastonmuutokseen varautuminen on jatkossa välttämätön osa kuntapolitiikkaa. Isompi kunta antaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja järjestää asuminen ja palvelut kestävästi siten, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttö lisääntyy.
Myös uudessa Jyväskylässä keskeinen keino vähentää hiilidioksidipäästöjä on lisätä puunkäyttöä turpeen sijasta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Jyväskylän seudun elinvoimaisuus heijastuu koko Keski-Suomen maakuntaan ja vaikuttaa valtakunnalliseen aluepolitiikkaan. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on useita riittävän suuria kuntakeskuksia, jotka pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisesti.
Elinvoimainen, tulevaisuuteen suuntaava kaupunki luo mahdollisuuksia ekologisesti kestävälle kehitykselle, rikkaalle kulttuurielämälle sekä viihtyisälle elämälle.