Kilpailua apteekeille

Vuoden alku on vaikeaa aikaa sairaille ja paljon lääkkeitä tarvitseville. Henkilökohtaiset lääkemenot ovat muuta vuodenaikaa suuremmat, sillä reseptilääkkeiden tarvitsija joutuu maksamaan vuoden ensimmäiset lääkkeet omasta pussistaan, kunnes vuosikohtainen omavastuuraja ja maksukatto täyttyy.

Tilannetta pahentaa Suomessa lääkkeiden kalleus. Tähän voimme vaikuttaa eniten. Nimittäin purkamalla apteekkikartellin.

Apteekkitoiminta on Suomessa luvanvaraista ja perustuu tarveharkintaan. Luvanvaraisuuteen itsessään on perusteet. On tärkeää, että lääketurvallisuutta kunnioitetaan ja lääkkeiden myyntiä toteuttavat siihen perehtyneet henkilöt.

Suomessa luvansaanti ei kuitenkaan perustu pelkkään lääketurvallisuuden huomioimiseen. Myös lupien määrää säännellään. Lupien määräsääntelystä vastaa käytännön tasolla Fimea, joka arvioi apteekkien määrän alueellista riittävyyttä ja myöntää tämän perusteella lisälupia.

Lupien rajoittaminen on luonut järjestelmän, jossa olemassa olevat apteekit voivat liiankin hyvin. Apteekkarit kuuluvat monen kunnan tai pienen kaupungin rikkaimpiin henkilöihin. Kun huomioidaan apteekkien oheistuotteista saamat tuotot, apteekkarit tienaavat keskimäärin yli 300 000 euroa vuodessa.

Kilpailu kannustaa toiminnan tehostamiseen. Siksi Ruotsi päätti sallia apteekkien kilpailun jo 2009. On laskettu, että Suomessa 50 euroa maksavasta lääkkeestä jää apteekkarille käteen 11,1 euroa, Ruotsissa 5,5 euroa.

Kilpailun rajoittamisesta ja korkeista lääkkeiden hinnasta maksavat kovimman hinnan kuluttajat. Ja erityisesti ne pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset, joiden asema on jo muutenkin heikko.

Apteekkilupien määräsääntelystä luopuminen ja nykyisten lääkehintojen muuttaminen enimmäishinnoiksi avaisi mahdollisuudet aidolle kilpailulle, joka laskisi lääkkeiden hintoja. Alan vapauttamisesta hyötyisi myös veronmaksaja, koska lääkkeiden hintojen lasku pienentäisi lääkekorvauksien menoja.

Mikko Kiesiläinen
toiminnanjohtaja
ajatuspaja Libera

Tommi Liinalampi
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä