Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkistaloudessa on tulevina vuosikymmeninä useiden miljardien kestävyysvaje, joka johtuu väestörakenteen muutoksesta. Samalla useat indikaattorit ennakoivat globaalin taloustilanteen heikkenevän tulevina vuosina. Julkistalouden, niin valtion kuin kuntienkin osalta, tulisi nyt olla kunnossa, että tuleviin haasteisiin voidaan vastata. Keski-Suomessa moni kunta on kuitenkin tekemässä nyt tappiollista talousarviota. Talouden tervehdyttämiseen tarvitaan niin järkeviä investointeja, veronkorotuksia kuin menoleikkauksiakin.
Työllisyys on avainasemassa verotulojen keräämisessä ja budjetin paikkaamisessa. Keski-Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa kaikista Suomen maakunnista toiseksi korkein. Korkea työttömien määrä tarkoittaa toisaalta sitä, että työllisyyttä edistäviin toimiin sijoitetut resurssit voisivat olla nyt erityisen tuottoisia. Parhaillaan neuvotellaan EU:n aluekehitysrahojen jakamisesta Suomen sisällä. Keski-Suomen onnistuminen näissä neuvotteluissa voisi tuoda kaivattua lisäresurssia myös työllistämistoimiin ja yritystoimintaan.
Myös koulutus on yhä tärkeämmässä asemassa työttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa alati vaativammilla työmarkkinoilla. Keskisuomalaisten kansanedustajien onkin hallituksen budjettiväännöissä pidettävä koulutusmäärärahojen puolta jokaisen koulutusasteen kohdalla. Korkeakoulutuksella on suuri merkitys Keski-Suomen elinvoimalle, ja korkeakoulujen rahoituksella onkin niiden henkilöstön kautta meille jo itsessään tärkeitä suoria työllisyys- ja verotulovaikutuksia.
Veronkorotukset voivat olla tarpeen talouden tasapainottamiseksi, mutta on pyrittävä välttämään sellaisia veronkorotuksia, jotka voisivat heikentää työssäkäynnin kannustimia. Nettotuloihin vaikuttavalla kunnallisveron korotuksella voisi olla tällainen vaikutus. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus olisikin tästä näkökulmasta parempi vaihtoehto. Kiinteistöveroa korotettaessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kiinteistöjen verotusarvon oikeellisuuteen, johon vaikuttaa mm. kiinteistön sijainti.
Julkisen liikenteen kehittäminen parantaisi etenkin autottomien mahdollisuuksia työn vastaanottamiseen. Lisäksi se on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Julkista liikennettä tulee kehittää paitsi kuntien sisällä, niin myös niiden välillä. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteisen joukkoliikennejaoston hyväksymä Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelma sisältää monia konkreettisia askeleita joukkoliikenteen parantamiseen.
Parempien liikenneyhteyksien myötä on myös kivuttomampaa toteuttaa menoleikkauksia yhdistämällä ja keskittämällä Keski-Suomen kuntien palvelutarjontaa, sillä hyvät yhteydet parantavat palveluiden saavutettavuutta. Myös verkkopalveluiden yleistyminen lisää keskittämisen mahdollisuuksia.
Julkisen talouden tasapaino on iso haaste nyt ja tulevaisuudessa, mutta se on saavutettavissa.
Ville Seppälä, Jyväskylä
Puheenjohtaja, Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreät
Piirihallituksen varajäsen, Keski-Suomen Vihreät
Nina Hirsiaho, Petäjävesi
Puheenjohtaja, Vihreä Keurusseutu
Piirihallituksen jäsen, Keski-Suomen Vihreät
[Kirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 15.9.2019]