Kategoria: Mielipidekirjoitukset
-
Sari Kokko – Ikäihmisten lääkitykseen panostaminen toisi kustannussäästöä
Keskisuomalainen kirjoitti 18.3 vanhusten lääkehoidon haasteista. Proviisori Jasmin Paulamäen väitöskirjatutkimus osoitti iäkkäillä yli 75-vuotiailla olevan käyttäessä merkittävässä määrin (11%-57% riippuen soveltamiskriteereistä) iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä, joiden tiedetään lisäävän sekavuutta, heikentävän muistitoimintojen ja aiheuttavan kaatumisia. Samalla on kansainvälisesti arvioitu lääkehoidon haittavaikutusten olevan syynä noin 5–10 prosenttiin kaikista sairaalahoidoista. Suomalaisissa tutkimuksissa arviot pyörivät noin 10 prosentissa sairaalahoidoista. Lääkkeiden haitat korostuvat…
-
Kaikki huutavat omalääkäriä, mutta ratkaisut puuttuvat
Viimeiset pari vuotta on käyty kiivasta keskustelua terveydenhuollon tilasta, rahoituksesta ja mahdollisesta kriisistä. Vaalien alla keskustelu kiihtyy ja yli puoluerajojen halutaan panostaa perusterveydenhuoltoon. Tämä toki lämmittää yleislääkärin sydäntä! Perusterveydenhuollon lääkärit ovat avainasemassa hoidon jatkuvuutta käsiteltäessä. Hoidon jatkuvuuden tiedetään parantavan hoitotuloksia ja vähentävän kuolleisuutta. Hyödyt ovat täysin kiistattomat ja vallitsee yksimielisyys siitä, että jatkuvuutta tulee parantaa.…
-
Nina Hirsiaho – Hoivaajasta hoivatuksi?
Outi Alanko-Kahiluoto kirjoitti 2.2. FB-sivuillaan omaisten vastuun kasvattamisen huolista, mm. tutkimuksista, joiden mukaan 1/3 suomalaisista ajattelee, että naisten hoivavastuuta perheissä olisi luonnollista lisätä, – näin kokevat erityisesti nuoret miehet. 45 % suomalaisista on puolestaan sitä mieltä, että aikuisten jälkeläisten tulisi kantaa yhä enemmän taloudellista vastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Kommentoin Outin kirjoitusta ”Outi, niin vahvasti samaa huolta…
-
Jari Penttinen – Ilmastonmuutos ja luontokato etenee ripeää tahtia
Vuosi 2024 oli maailman pallon mittaushistorian lämpimin vuosi. Keskilämpötila oli 1,6 astetta esiteollista aikaa korkeammalla. Muusta kuin ilmaston muutoksesta johtuvaa lämpenemistä arvioidaan olleen noin 0,3 astetta (El Nino-ilmiö). Suomessa ilmasto on lämmennyt 1,6 astetta, sateisuus on lisääntynyt 9 % ja kasvukausi on pidentynyt 19 vrk:tta (Ilmatieteen laitos). Tärkein ilmastonmuutostekijä, jota olemme lisänneet ilmakehään, on CO2.…
-
”Velaksi eläminen tulee pysäyttää” – paitsi jos olet opiskelija
Olemme jo nyt tilanteessa, jossa erityisesti pienituloisesta perhetaustasta tulevat nuoret harkitsevat pitkään, miten pitkälle heillä varaa kouluttautua ja siten tavoitella unelmiaan. Kenenkään taustan ei tule rajoittaa, mitä hänestä voi tulla. Lähtökohtien välisten erojen tasaaminen on yksi yhteiskunnan ydintehtävistä ja sen sisäisen oikeudenmukaisuuden mittareista.
-
Emilia Lakka, Minna Myllymäki ja Jyry Virtanen: Missä on rauha?
Viime viikkojen uutiset Ukrainasta ovat olleet hirvittäviä. Älylaitteidemme näytöt ovat täyttyneet päivä toisensa jälkeen hätää kärsivistä siviileistä, tankeista ja rajoja ylittävistä pakolaisista. Venäjän hyökkäyssota on horjuttanut turvallisuuden tunnetta myös Suomessa ja tuonut pintaan oman historiamme arpia. Kysymykset Suomen puolustuksesta – liitymmekö Natoon ja mitä hankintoja priorisoimme nostaessamme kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti puolustusmenojamme – ovat kauaskantoisia…
-
Meri Lumela: Kestävillä ratkaisuilla edistetään hyvinvointia Keski-Suomessa
Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille siirtyvät palvelut ovat keskeinen osa ihmisten sujuvaa arkea. Uudistuksen tavoitteiden eli saavutettavien, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden toteutuminen edellyttää tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Pienten pulmien kasvamista isoiksi ongelmiksi ehkäistään kestävällä tavalla huolehtimalla siitä, että tarjoamme riittävää ja oikea-aikaista tukea ja apua tarvitseville. Erityisesti on pidettävä huolta lasten ja…
-
Meri Lumela: Sote-uudistuksessa onnistutaan vain yhdessä tekemällä
Hyvinvointialueille siirtyvät palvelut ovat tärkeä osa ihmisten sujuvaa arkea. Uudistuksen keskeisten tavoitteiden eli saavutettavien, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Kuntien tehtäväksi jää hyvinvoinnin vahvistaminen ja terveyden edistäminen, ja niiden merkitys korostuu entisestäänkin, kun niukkenevat eurot pitää saada riittämään tarvittaviin palveluihin niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Uudistuksessa onnistuminen vaatii, että…
-
Anna Puupponen, Seija Helander ja Vesa Vainiomäki: Hyvinvoiva henkilöstö on hyvinvointialueen toiminnan perusta
Sairaanhoitajista ja lähihoitajista on uuden ammattibarometrin mukaan nyt suuri pula (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021). Ongelma koskee koko maata, mutta jokaisen alueen on vastattava haasteeseen paikallisesti. Keski-Suomessa koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta moni lähtee valmistumisen jälkeen muualle Suomeen, ulkomaille tai vaihtaa alaa. Viiden vuoden seuranta osoittaa, että työvoimapula on pahentunut alalla lähes joka vuosi, mutta…
-
Anna-Kaarina Autere: Sote-uudistuksessa on tärkeää muistaa, että ihminen on kokonaisuus
Olemme saaneet usein kuulla, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tavoitellaan ”leveämpiä hartioita” kantamaan vastuuta palvelutarpeista. Leveät hartiat voivat tunnetusti myös saada paljon sotkua aikaan, jollei ajatus ole mukana siinä mitä tehdään. Hartioiden välissä onkin hyvä olla myös toimiva ja viisas pää, jos mielitään saada aikaan jotakin toimivaa ja tuloksekasta. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa opetetaan ensimmäiseksi,…