Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua oppimistulosten eriytymisestä ja siihen liittyvästä koulushoppailusta. Esimerkiksi Helsingissä yhdeksi ratkaisuehdotukseksi on esitetty painotetuista luokista, kuten pääsykokeilla haettavista musiikki- ja kielipainotteisista luokista luopumista.
Oppimistulosten heikkeneminen ja eriytyminen on todellinen ongelma. Oppimistulokset ovat laskeneet jo vuosia, ja esimerkiksi lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa tutkimusten mukaan jopa kahden vuoden oppimista. Oppimistulokset ovat eriytyneet yhä voimakkaammin, ja sosiaalinen tausta vaikuttaa oppimiseen aiempaa enemmän. Erityisesti heikkojen oppijoiden määrä on lisääntynyt. Tämä on hälyttävä merkki, johon meidän tulee reagoida.
Oppimiserojen kaventamiseen ratkaisut löytyvät painotusluokkien lopettamisen sijaan riittävistä resursseista, oppimisen tuen kehittämisestä sekä onnistuneesta aluepolitiikasta. Lisäksi tarvitsemme resursseja varhaiskasvatukseen ja lapsiperheiden palveluihin.
Tällä hetkellä Suomi sijoittaa Pohjoismaista vähiten rahaa koulutukseen, mikä näkyy kouluarjessa esimerkiksi riittämättöminä erityisopetuksen resursseina ja suurina luokkakokoina. Oppimisen tukea tulee kehittää lisäämällä erityisopetuksen resursseja ja täsmentämällä lainsäädäntöä siten, että lapsen oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Meidän tulee vahvistaa oppilaiden tunnetaitoja lisäämällä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunteja. Lisäksi perusopetuksen rahoitusta tulee suunnata voimakkaammin edistämään vahvempaa tukea tarvitsevien ja vaikeammista lähtökohdista tulevien lasten oppimista.
Meidän tulee huolehtia siitä, että perusopetus antaa yhdenvertaiset lähtökohdat jokaiselle – tähän tarvitsemme ennen kaikkea riittävät resurssit.
Teksti on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 15.3.2023