Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille siirtyvät palvelut ovat keskeinen osa ihmisten sujuvaa arkea. Uudistuksen tavoitteiden eli saavutettavien, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden toteutuminen edellyttää tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä.
Pienten pulmien kasvamista isoiksi ongelmiksi ehkäistään kestävällä tavalla huolehtimalla siitä, että tarjoamme riittävää ja oikea-aikaista tukea ja apua tarvitseville. Erityisesti on pidettävä huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja mahdollisuudesta terveeseen ja turvalliseen kasvuun sekä hyvään oppimiseen. Kuntien kulttuuripalveluilla tiedetään olevan laajasti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava vaikutus. Saavutettavat liikuntapalvelut puolestaan lisäävät asukkaiden fyysistä aktiivisuutta ja turvalliset kevyen liikenteen väylät arkiliikuntaa, esimerkiksi työmatkapyöräilyn muodossa.
Elintason paraneminen ja lääketieteen kehittyminen on johtanut ihmisten eliniän pitenemiseen, mikä on yksi ihmiskunnan suurista saavutuksista. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon menot ovat räjähtämässä käsiin, mielenterveyden ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet vievät joukoittain työikäisiä ennenaikaiselle eläkkeelle eivätkä pienenevät ikäluokat pysty turvaamaan nykyisen kaltaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituspohjaa.
Hyvinvointi- ja terveysnäkökulma onkin otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja painopistettä on siirrettävä reippaasti sairauksien hoidosta juuri hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Pulmien ja ongelmien ehkäisemisen ja terveyden vahvistamisen merkitys korostuu entisestäänkin, kun niukkenevat eurot pitää saada riittämään tarvittaviin palveluihin niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Rajalliset resurssit on osattava käyttää viisaasti ja uutta ennakkoluulottomasti rakentaen.
Julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien palveluiden lisäksi sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät tärkeää työtä, jolla on merkittävä vaikutus apua tarvitsevien ihmisten elämään. On tärkeää, että varmistamme järjestöjen mahdollisuudet jatkaa osaamaansa työtä hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Suomalainen yhteiskunta ei toimisi myöskään ilman vapaaehtoistyötä. Tarvitsemme vapaaehtoisia ja vapaaehtoistyötä kuntien tuottamien palveluiden rinnalle ja täydennykseksi. Vapaaehtoistyön ja välittämisen kulttuuriin kasvetaan pienestä pitäen kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Mahdollisuus yhteiseen tekemiseen, toisten ihmisten kohtaamiseen ja monisukupolviseen toimintaan ovatkin avain osallisuuteen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Koronapandemia on muuttanut maailmaa ja tapaamme toimia monella tavoin. Hyvinvointivaltio on osoittanut koronakriisin aikana arvonsa. Sen ylläpitäminen vaatii viisaita valintoja, kestäviä ratkaisuja. Meiltä kaikilta se vaatii kykyä oppia uutta, muuttaa totuttuja toimintatapojamme ja toimia entistä vahvemmin yhdessä.
Johtamiskulttuurin kehittäminen on keskeinen osa tulevassa uudistuksessa onnistumista. Sote-palveluiden ja pelastustoimen johtamiskulttuuria ja toimintatapoja on rohkeasti uudistettava alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Koulutetun henkilöstön saatavuutta voidaan parantaa lisäämällä henkilöstön osallisuutta ja vahvistamalla työhyvinvointia.
Uuden rakentumisen myötä on uskallettava luopua vanhoista ja heikosti toimivista hallintorakenteista ja toimintatavoista. Samalla on tunnistettava hyväksi todetut nykyiset käytänteet ja hyödynnettävä niitä. Aluevaltuutetuilla onkin keskeinen rooli siinä, miten erilaisia toimintamalleja kokeillaan ja otetaan käyttöön hyvinvointialueella.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteuttaminen on haaste, mutta samalla se on ainutlaatuinen mahdollisuus. Kunta-, sektori- ja puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä päätöksenteolla voimme yhdessä kehittää koko Keski-Suomea sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyvinvoivana maakuntana.
Meri Lumela
rehtori
kaupunginhallituksen 1. vpj
puheenjohtaja, Jyväskylän Vihreät
aluevaaliehdokas