Keski-Suomen hyvinvointialueella on edessä merkittävät säästötalkoot, joissa tullaan arvioimaan jokaisen palvelun saatavuusperusteet ja sisältö. Ainakin toivoisimme näin tapahtuvan!

Sote-uudistuksen tavoitteena oli nostaa asiakas / potilas keskiöön ja saada palveluketjut saumattomiksi. Ensimmäiset hyvinvointialueen toimintavuodet ovat näyttäneet, että palveluiden siiloutuminen ja asiakkaiden pallottelu ei ole vähentynyt.

Syyt tähän löytyvät tarpeellisesta, mutta jäykästä sektorittaisesta rahoituksesta. Valitettavasti tämä heikentää palveluiden laatua, mutta erityisesti lisää kokonaiskustannuksia sektorien säästäessä näköalattomasti vain omasta budjetistaan.

Haluamme nostaa esiin oikean hoitopaikan merkityksen kustannusten hallinnassa. On yleisesti tunnettua, että erikoissairaanhoidon hoitopäiväkustannus on karkeasti kaksinkertainen verrattuna perusterveydenhuollon hoitopäiväkustannukseen.

Luonnollisesti erikoissairaanhoidon osastoittain on eroja ja esimerkiksi tehohoitovuorokausi painii aivan omassa sarjassaan kustannusten osalta. Huomattavia eroja löytyy myös perusterveydenhuollon osastojen kustannuksista maakunnan eri osastoilla.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen keskimääräinen hoitopäivämaksu on vajaa 40 % perusterveydenhuollon osastohoitovuorokaudesta. Perusterveydenhuollon osastoilla odottaa Keski-Suomen hyvinvointialueella vuoden jokaisena päivänä reilusti yli 100 palveluasumiseen odottavaa henkilöä.

Heille on tehty myönteinen päätös, mutta vointi ei riitä kotona palveluasumisen paikan odottamiseen. Yksittäisen henkilön odotusajat ovat paikallisesti lakisääteinen maksimi eli 3 kk.

Pikaisella laskutoimistuksella aitoihin lukuihin pohjaten jo pelkästään tähän tuhlautuu reilut 14 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi, että ikäihmisen pitkittyneellä sairaalahoidolla tiedetään olevan tuhoisat vaikutukset toimintakykyyn ja ennusteeseen, he vievät osastoohoitopaikkoja perustason sairaalahoitoa vaativilta potilailta.

Kustannukset moninkertaistuvat, kun TAYSista jatkohoitoon siirtyvä ei pääsekään Keski-Suomeen tai tehohoitopäivät venyvät erikoissairaanhoidon osastojen ollessa perustason potilaiden takia täynnä. Tästä seuraamuksia päivystyksen ruuhkautumista, jonka tiedetään tutkitusti lisäävän potilaiden kuolleisuutta.

Juustohöylällä sektoreittain budjetteja leikaten saamme valitettavasti vain entistä huonommin toimivat ja kalliit palvelut aikaiseksi. On aika aidosti katsoa potilaiden hoitoketjuja ja hoitaa potilaat oikeassa hoitopaikassa. Tämä säästää merkittävästi kokonaiskustannuksia, sen lisäksi että hoidon laatu paranee.

Ehdottaisimme – vastoin nykyisiä suunnitelmia – ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tai yhteisölliseen asumiseen panostamiseen. Samalla nämä toimet voisivat mahdollistaa perusterveydenhuollon osastopaikkojen määrän vähentämisen kalliimmista yksiköistä tuoden lisäsäästöjä.

Häyrinen on lääkäri ja Kokko yleislääketieteen erikoislääkäri. Molemmat ovat aluevaltuutettuja (vihr.) Keski-Suomessa.