Vihreä ryhmä on valmis hyväksymään päivitetyn strategian pohjaesityksen mukaisena. Näemme, että nyt on keskityttävä konkretiaan, eli siihen millaisin ratkaisuin talous saadaan tasapainoon vuonna 2026, eikä uutta alijäämää synny. Tämän on oltava meidän kaikkien yhteinen, selkeä ja yksiselitteinen tavoite, jonka toteuttamiseksi tarvitaan napakka suunnitelma, jossa on määritelty aikataulut, vastuuhenkilöt ja seuranta.

Koko Keski-Suomen kannalta on aivan oleellista, että alueemme itsenäisyys ja sen myötä päätösvalta ja mahdollisuus juuri meille sopiviin ratkaisuihin säilyy. Samalla on kuitenkin kyettävä vahvistamaan yhteistyötä niin kuntien, järjestöjen kuin naapurialueidenkin kanssa. Kyse on aina viime kädessä yhteisistä veroeuroista ja niiden vaikuttavasta käytöstä. Jos emme onnistu terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa ja ihmisten voimaannuttamisessa ottamaan vastuuta itsestään, toinen toisistaan ja yhteisestä ympäristöstä ei mikään raha riitä. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, etteikö vaikuttavaa tukea ja apua tule olla tarjolla niille, jotka sitä tarvitsevat.

Hyvinvointialueemme tulevaisuus rakentuu realistisen tilannekuvan, rohkeiden valintojen ja reilujen toimintaperiaatteiden varaan. Talous ja toiminta tulee sovittaa yhteen kestävästi. On uskallettava priorisoida ja sanoa ääneen, että kaikkeen siihen mitä nyt teemme, ei joistakin totutuista asioista on ehkä tarpeenkin luopua. Kaiken päätöksenteon tulee nojautua ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon, jota arvioidaan ja työstetään yhdessä. Vaikutusten ennakkoarviointia on käytettävä systemaattisesti, jotta päätösten seuraukset ihmisille, henkilöstölle ja taloudelle ymmärretään.

Palveluverkkoratkaisuissa emme saa juuttua vanhoihin malleihin tai rakenteisiin. Väestömuutokset, ikääntyneiden määrän kasvu ja saman aikainen lasten ja nuorten määrän merkittävä väheneminen pakottavat myös kunnat pohtimaan uusia toimintatapoja palveluiden järjestämiseksi. Palveluverkkoja tulisikin arvioida kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyönä etsien keinoja, joilla eri palveluita yhdistämällä ja olemassa olevaa kiinteistökantaa hyödyntäen voisimme tarjota vaikuttavat palvelut koko Keski-Suomessa kunta- tai hallinnolliset rajat ylittäen.

Liikkuvat palvelut, digitaaliset ratkaisut ja uudet toimintamallit on nyt viimeinkin otettava täysimääräisesti käyttöön -arvioinnin perusteella myös täydentämään tai korvaamaan ns. kivijalkapalveluita, eli kiinteitä palvelupisteitä.

Hyvistä käytänteistä on otettava mallia, onnistumisista iloittava ja epäonnistumisista opittava. Useaan kertaan on myös todettu, että kustannustietoisuutta organisaation kaikilla tasoilla on vahvistettava. Henkilöstön osaamista ja kokemusta tulee arvostaa ja kehittämisajatuksia kuunnella osana vaativaa talouden tervehdyttämistä ja hyvien käytänteiden jalkauttamista.

Ja vielä, johtamisesta. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta siiloutuminen on lisääntynyt, taloudellista osaoptimointia on nähtävissä eri toimintojen välillä, eikä organisaation hierarkiaa ei ole saatu vähennettyä, asia, josta valtuutettu Anna-Kaarina Autere teki keväällä aloitteen. Myös toimintakulttuurin uudistamiseen ja hyvien käytänteiden käyttöönottoon pitää saada vauhtia. Nyt kun uusia rekrytointeja on tehty ja suunnitteilla juuri johtamisen tueksi, on tärkeää, että valtuustolle tuodaan avoimesti tieto myös konkreettisista johtamiseen liittyvistä toimista ja tuloksista. Johtaminen on kaiken A ja O. Hyvä johtaminen ei saa jäädä puheiden tasolle.

Meri Lumela, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja