Kategoria: Mielipidekirjoitukset

  • Arto Lampila: Miksi Purra leikkaa koulutuksesta?

    Arto Lampila: Miksi Purra leikkaa koulutuksesta?

    Minun on erittäin vaikea ymmärtää, miksi Riikka Purran valinta on kerta toisensa jälkeen leikata koulutuksesta, lapsilta ja nuorilta. 6.8. Julkaistu valtiovarainministeri Purran talousarvioesitys sisältää muun muassa 150 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille ovat varhaiskasvatus ja koulutus kuntien ylivoimaisesti suurin menoerä. Olisi älyllisesti epärehellistä väittää etteikö huomattava osuus kuntien rahoituksen…

  • Antti Häyrinen ja Sari Kokko: Odottelu sairaalassa on kallista

    Antti Häyrinen ja Sari Kokko: Odottelu sairaalassa on kallista

    Keski-Suomen hyvinvointialueella on edessä merkittävät säästötalkoot, joissa tullaan arvioimaan jokaisen palvelun saatavuusperusteet ja sisältö. Ainakin toivoisimme näin tapahtuvan! Sote-uudistuksen tavoitteena oli nostaa asiakas / potilas keskiöön ja saada palveluketjut saumattomiksi. Ensimmäiset hyvinvointialueen toimintavuodet ovat näyttäneet, että palveluiden siiloutuminen ja asiakkaiden pallottelu ei ole vähentynyt. Syyt tähän löytyvät tarpeellisesta, mutta jäykästä sektorittaisesta rahoituksesta. Valitettavasti tämä heikentää…

  • Mielipide – Ennaltaehkäisyllä terveyshyötyä

    Mielipide – Ennaltaehkäisyllä terveyshyötyä

    Pekka Neittaanmäki avasi (Ksml 9.7.25) ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia hyvinvointialueen tavoitteena.  Lainsäädännöllä ennaltaehkäisyyn on ajoittain ohjattukin mm. määrittämällä pakolliset neuvola ja kouluterveydenhuollon laajat tarkastukset. Näiden hyöty on jäänyt varsin vaatimattomaksi.  Mietittäessä väestön hyvinvointia ja terveyttä tulee määritellä tekijät, joilla on suurimmat sairastavuutta lisäävät ja hyvinvointia heikkentävät vaikutukset. Näitä tekijöitä ovat mm. huono fyysinen kunto, lihavuus, tupakkatuotteet, runsas…

  • Nina Hirsiaho: Hapettaako?

    Nina Hirsiaho: Hapettaako?

    Olen miettinyt jo pidempään, että sohaisenko aihetta lainkaan, vai en, mutta tässä se nyt tulee: urheileva yleisurheilu-, mailapeli- ym. sisäliikuntaa harrastava väki ansaitsee terveet treenitilat. Ihan samoin me katsojat sekä psyykkiset ja fyysiset valmentajat ansaitsemme saada hengittää puhdasta sisäilmaa. Olen kasvattanut neljä kilpaurheilijaa, jotka kaikki ovat tehneet oheisiaan myös Jyväskylän Monnarilla ja Hippoksella, luistelleet niin…

  • Nina Hirsiaho – Tekoja lasten ja erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi

    Nina Hirsiaho – Tekoja lasten ja erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi

    Lapsivaikutusten arviointi ja -budjetointi sekä myös vähävaraisten lapsiperheiden ja mm. yksinhuoltajien osallistaminen asuinkuntansa ja hyvinvointialueensa päätöksentekoa edeltävästi on ensiarvoisen tärkeää. Harrastetilojen ja -maksujen tulisi taata kaikille mahdollisuus mielekkäisiin harrasteisiin, varallisuustasosta riippumatta. Mm. Hope tukee ansiokkaasti vähävaraisten perheiden lasten urheilun harrastamista. Omassa kunnassamme, Petäjävedellä, olen vuosien ajan vaikuttanut aktiivisesti myös liikuntaharrastetilojen maksuttomuuden puolesta. Maakunnallisemmin olen esittänyt…

  • Sari Kokko – Jatkohoitopaikkojen puute on iso ongelma vanhustenhoidossa

    Sari Kokko – Jatkohoitopaikkojen puute on iso ongelma vanhustenhoidossa

    Vaalien alla on herännyt keskustelu ikäihmisten hoitopaikoista pitkien etäisyyksien päässä kotipaikkakunnilta. Keski-Suomessa etäisyydet reuna-alueilta Jyväskylään ovat varsin pitkät ja reunamilla on useita ikääntyviä kuntia. Nämä tekijät haastavat palveluverkkoa toden teolla. Kuinka saadaan järjestettyä laadukkaat ja saavutettavat palvelut kaikille asukkaille? Yleislääkärinä ajattelen, että perustason palvelut sisältäen terveyskeskuslääkärin ja -hoitajan vastaanoton, neuvolan, laboratorion sekä kotihoito tulee toteutua…

  • Sari Kokko – Vanhukselle rakas koti voi muuttua vankilaksi

    Sari Kokko – Vanhukselle rakas koti voi muuttua vankilaksi

    Moni kantaa huolta ikääntyneistä läheisistään ja kokee tuen ja palveluiden riittämättömyyttä. Toisaalta oma tulevaisuus voi huolettaa. Näkisin, että vanhustenhuolto vaatii satsausta laatuun ja oikea-aikuisuuteen, jotta luottamus saadaan palautettua. Samalla ratkotaan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita työntekijöiden työhyvinvoinnin parantuessa ja eettinen stressin vähentyessä. Olen seurannut yleislääkärin työssä vanhustenhoidon tilaa Jyväskylässä 15 vuoden ajan. Selvä trendi on, että…

  • Meri Lumela & Elma Hyöky – Realismi, rohkeus ja reiluus hyvinvointipalveluiden turvaajina

    Meri Lumela & Elma Hyöky – Realismi, rohkeus ja reiluus hyvinvointipalveluiden turvaajina

    Hyvinvointialueiden toiminta ja talous turvataan realistisen tilannekuvan, rohkeiden valintojen ja reilun toimintaperiaatteen avulla. Päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon, jota tarkastellaan yhteistyössä yli kuntarajojen ja alueiden. Tavoitteena on löytää ratkaisut, jotka palvelevat asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla hallinnollisista rajoista riippumatta. Hyvinvointialueet kamppailevat taloudellisten ja rakenteellisten haasteiden kanssa. On tärkeää, että vältämme lyhytnäköisiä säästötoimia, jotka heikentävät…

  • Sari Kokko – Olennaista on oikea hoitopaikka

    Sari Kokko – Olennaista on oikea hoitopaikka

    Terveyden- ja vanhustenhuollon osaoptimointi eli kustannusten siirto hyvinvointialueen sektorilta toiselle ja lyhytnäköinen päätöksenteko lisäävät merkittävästi kokonaiskustannuksia. Olen työskennellyt perusterveydenhuollossa osastonlääkärinä reilut 10 vuotta. Osastopaikkojen käyttö on koko tämän ajan ollut varsin epätarkoituksenmukaista. Osastoilla on jatkuvasti useita kymmeniä palveluasumisen paikkaa odottavia vanhuksia. He eivät ole enää sairaalahoidon tarpeessa, mutta turvallista asumisen paikkaa ei ole tarjolla. Heidät…

  • Sari Kokko – Ikäihmisten lääkitykseen panostaminen toisi kustannussäästöä

    Sari Kokko – Ikäihmisten lääkitykseen panostaminen toisi kustannussäästöä

    Keskisuomalainen kirjoitti 18.3 vanhusten lääkehoidon haasteista. Proviisori Jasmin Paulamäen väitöskirjatutkimus osoitti iäkkäillä yli 75-vuotiailla olevan käyttäessä  merkittävässä määrin (11%-57% riippuen soveltamiskriteereistä) iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä, joiden tiedetään lisäävän sekavuutta, heikentävän muistitoimintojen ja aiheuttavan kaatumisia. Samalla on kansainvälisesti arvioitu lääkehoidon haittavaikutusten olevan syynä noin 5–10 prosenttiin kaikista sairaalahoidoista. Suomalaisissa  tutkimuksissa arviot pyörivät noin 10 prosentissa sairaalahoidoista. Lääkkeiden haitat korostuvat…