Kategoria: mielipidekirjoitus
-
Sari Kokko – Vanhukselle rakas koti voi muuttua vankilaksi
Moni kantaa huolta ikääntyneistä läheisistään ja kokee tuen ja palveluiden riittämättömyyttä. Toisaalta oma tulevaisuus voi huolettaa. Näkisin, että vanhustenhuolto vaatii satsausta laatuun ja oikea-aikuisuuteen, jotta luottamus saadaan palautettua. Samalla ratkotaan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita työntekijöiden työhyvinvoinnin parantuessa ja eettinen stressin vähentyessä. Olen seurannut yleislääkärin työssä vanhustenhoidon tilaa Jyväskylässä 15 vuoden ajan. Selvä trendi on, että…
-
Meri Lumela & Elma Hyöky – Realismi, rohkeus ja reiluus hyvinvointipalveluiden turvaajina
Hyvinvointialueiden toiminta ja talous turvataan realistisen tilannekuvan, rohkeiden valintojen ja reilun toimintaperiaatteen avulla. Päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon, jota tarkastellaan yhteistyössä yli kuntarajojen ja alueiden. Tavoitteena on löytää ratkaisut, jotka palvelevat asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla hallinnollisista rajoista riippumatta. Hyvinvointialueet kamppailevat taloudellisten ja rakenteellisten haasteiden kanssa. On tärkeää, että vältämme lyhytnäköisiä säästötoimia, jotka heikentävät…
-
Sari Kokko – Olennaista on oikea hoitopaikka
Terveyden- ja vanhustenhuollon osaoptimointi eli kustannusten siirto hyvinvointialueen sektorilta toiselle ja lyhytnäköinen päätöksenteko lisäävät merkittävästi kokonaiskustannuksia. Olen työskennellyt perusterveydenhuollossa osastonlääkärinä reilut 10 vuotta. Osastopaikkojen käyttö on koko tämän ajan ollut varsin epätarkoituksenmukaista. Osastoilla on jatkuvasti useita kymmeniä palveluasumisen paikkaa odottavia vanhuksia. He eivät ole enää sairaalahoidon tarpeessa, mutta turvallista asumisen paikkaa ei ole tarjolla. Heidät…
-
Sari Kokko – Ikäihmisten lääkitykseen panostaminen toisi kustannussäästöä
Keskisuomalainen kirjoitti 18.3 vanhusten lääkehoidon haasteista. Proviisori Jasmin Paulamäen väitöskirjatutkimus osoitti iäkkäillä yli 75-vuotiailla olevan käyttäessä merkittävässä määrin (11%-57% riippuen soveltamiskriteereistä) iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä, joiden tiedetään lisäävän sekavuutta, heikentävän muistitoimintojen ja aiheuttavan kaatumisia. Samalla on kansainvälisesti arvioitu lääkehoidon haittavaikutusten olevan syynä noin 5–10 prosenttiin kaikista sairaalahoidoista. Suomalaisissa tutkimuksissa arviot pyörivät noin 10 prosentissa sairaalahoidoista. Lääkkeiden haitat korostuvat…
-
Kaikki huutavat omalääkäriä, mutta ratkaisut puuttuvat
Viimeiset pari vuotta on käyty kiivasta keskustelua terveydenhuollon tilasta, rahoituksesta ja mahdollisesta kriisistä. Vaalien alla keskustelu kiihtyy ja yli puoluerajojen halutaan panostaa perusterveydenhuoltoon. Tämä toki lämmittää yleislääkärin sydäntä! Perusterveydenhuollon lääkärit ovat avainasemassa hoidon jatkuvuutta käsiteltäessä. Hoidon jatkuvuuden tiedetään parantavan hoitotuloksia ja vähentävän kuolleisuutta. Hyödyt ovat täysin kiistattomat ja vallitsee yksimielisyys siitä, että jatkuvuutta tulee parantaa.…
-
Tarmo Ketola: Jatkuva kasvatus vähentää metsätalouden päästöjä
Kunnilla on hallussaan suuria metsäomaisuuksia ja niiden taloudellinen hyödyntäminen on tärkeä varainhankintakeino. Monessa kunnassa on luotu metsäohjelmia kuntametsien käyttöä ohjaamaan, ja näissä ohjelmissa on usein eroteltu metsiä virkistys- ja talousmetsiksi. Virkistysmetsissä vallitsevana metsänhakkuutapana on usein maisemasyistä jatkuva kasvatus ja kauempana asutuksessa sijaitsevilla aloilla on tyydytty jaksolliseen kasvatukseen avohakkuineen. Riippumatta siitä, sijaitseeko metsä asutuksen lähettyvillä vai…
-
Meri Lumela: Lasten ja nuorten palveluihin parhaat toimintatavat
Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Tavoitteena on ollut turvata palvelut siirtymävaiheessa mahdollisimman hyvin. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että toimimattomista käytänteistä luovutaan ja parhaat toimintatavat otetaan käyttöön heti alusta alkaen. Lasten, nuorten ja perheiden vaikeudet tiedostetaan hyvin. Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden puuttuessa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa yritetään jatkuvasti hoitaa ongelmia, joiden juurisyyt ovat toisaalla. Lisäksi…
-
Katri Savolainen: Kestävä ympäristöpolitiikka on myös vaikuttavaa mielenterveyspolitiikkaa
Ympäristökriisit, kuten ilmaston lämpeneminen ja luontokato vaikuttavat niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteemme monella eri tavoin. Vaikutukset voivat olla suoria esimerkiksi pandemioiden tai sään ääri-ilmiöiden kautta, tai ne voivat olla välillisiä, jolloin ne saavat aikaan esimerkiksi eriarvoistumisista ja ilmastopakolaisuutta vaikuttaen niiden kautta laajasti myös mielen hyvinvointiin. Tämän lisäksi merkittävän riskin mielenterveydelle luo ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvän…
-
Seija Helander: Miksi hoitajilta ei kysytä?
Hoitajat pitäisi kutsua suunnittelupöytään, kun hoitotyön ongelmia ratkotaan. Terveydenhuollon kriisi on järkyttävä, mutta kehitysmyönteisille, oman alansa tutkimustietoon perehtyneille hoitajille annetaan harvoin sananvaltaa. Ääneen pääsy ei tarkoita sitä, että toimittaja tökkää mikrofonin satunnaisen sairaanhoitajan suuhun kysyäkseen, mikä työssä tympii. Satu Satunnainen ei pysty äkkiseltään vastaamaan muuta kuin ”Parempaa palkkaa ja työolot kuntoon!” Ne ovatkin oikeita vastauksia,…
-
Emilia Lakka ja Pekka Pietilä: Pitkäjänteinen hyvinvointityö luo turvaa
Vuoden alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee jatkossakin olemaan kuntien vastuulla, mutta se on kirjattu myös hyvinvointialueiden tehtävälistalle. Nyt luodaan tämän yhteistyön rakenteita. Parhaimmillaan ne toimivat alustana eri toimijoiden muodostamien tilannekuvien rinnakkaiselle tarkastelulle ja niiden tekemien toimenpiteiden sujuvalle yhteensovittamiselle. Tämä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta myös…