Vuosi 2024 oli maailman pallon mittaushistorian lämpimin vuosi. Keskilämpötila oli 1,6 astetta esiteollista aikaa korkeammalla. Muusta kuin ilmaston muutoksesta johtuvaa lämpenemistä arvioidaan olleen noin 0,3 astetta (El Nino-ilmiö). Suomessa ilmasto on lämmennyt 1,6 astetta, sateisuus on lisääntynyt 9 % ja kasvukausi on pidentynyt 19 vrk:tta (Ilmatieteen laitos). Tärkein ilmastonmuutostekijä, jota olemme lisänneet ilmakehään, on CO2. Suomalaisten päästöt ilmakehään ovat keskimäärin 7,7 tCO2 (LuKe, 2021), vuoteen 2030 mennessä pitäisi päästä 2,5 tCO2:een (Suomen tavoite), joten hiilineutraalisuus on meillä vielä lapsenkengissä. Niin kotimaiset kuin kansainväliset ilmastotoimet ovat auttamattoman hitaita. Hallituksen toimia odotellessa pitää paikallisesti ryhtyä toimeen.

Pohjoisen Keski-Suomen Vihreät haluavat, että lisäämme päästöttömän sähkön tuottamista, kaupunki ottaa CO2 päästöt huomioon kaikissa hankinnoissa ja toiminnoissa sekä edistää uusien ruoka suositusten mukaisesti kasvisruuan tarjontaa kaikissa kaupungin tilaisuuksissa. Kasvipohjainen ruokavalio on tutkitusti parempi vaihtoehto ilmastolle, eläimille, luonnolle kuin myös ihmisille. Myös kesällä 2023 julkaistut pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan syömisen vähentämistä. Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla edistämme myös kestävää kotimaista maataloustuotantoa. Tavoitteeksi Pohjoisen Keski-Suomen Vihreät asettavat, että käytämme yli 50 % kasviproteiinia ja alle 50 % eläinproteiinia.

Pohjoisen Keski-Suomen Vihreiden mielestä Saarijärvi on hoitanut luonnonsuojeluvelvoitteensa kohtuullisesti. Meillä on eriasteisessa suojelussa 5,2 % Saarijärven pinta-alasta, jos sitä verrataan muuhun Keski-Suomeen niin olemme suurin piirtein samassa tasossa (Keski-Suomi 5,3 %, LuKe). Suomessa ja meillä Saarijärvellä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta suurimmat ongelmat ovat vanhojen metsien väheneminen. Saarijärveltä tai oikeastaan koko Keski-Suomesta ei löydy vanhaa metsää juuri muualta kuin suojelualueista. Kaikki jäljellä olevat vanhat metsät pitäisi saada inventoitua ja mukaan suojeluohjelmiin. Vanhan metsän kriteereinä pitää kuitenkin käyttää tutkijoiden suosituksia eikä hallituksen laatimia huuhaa kriteereitä. Niiden mukaan Pyhä-Häkki ei täyttäisi vanhan metsän kriteerejä.

Saarijärven reittivesistö on edelleen huonossa kunnossa: vesi näyttää huonolta kahvilta, kesällä käy huonolta hernekeitosta ja verkot limaantuvat hetkessä. Turpeen kaivaminen on alueellamme vähentynyt, mutta aukkohakkuilta, metsäojista ja pelloilta pääsee vesistöihimme liikaa ravinteita ja humusta. Tämä näkyy järviemme huonona veden laatuna. Metsien uudistamisessa pitäisi siirtyä jatkuvan kasvatuksen periaatteeseen ja huomioida ekologiset arvot paremmin. Jatkuva kasvatus tarjoaa tutkimusten mukaan paremman ja tasaisen tuoton sekä vähentää metsän käsittelystä tulevia humus ja ravinnepäästöjä sekä parantaa metsän luontoarvoja.

Jari Penttinen
Pohjoisen Keski-Suomen Vihreät ry
Keski-Suomen aluevaaliehdokas 2025

(Kirjoitus on alunperin julkaistu Sampossa 23.1.2025