Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2027 talousarviota lukiessa on hyvä muistaa, mistä tilanteesta lähdimme. Kuvaannollisesti voisi sanoa, että talouden näkökulmasta tarkasteltuna nokka on vihdoinkin veden pinnan yläpuolella. Tehdyt päätökset tuottavat pikkuhiljaa tulosta. Rehellistä on sanoa, että suunnan kääntäminen on tarkoittanut säästämistä ja priorisointia monissa, monissa asioissa ja vaikutukset ovat ulottuneet niin henkilöstöön kuin asukkaisiinkin.
Talousarvio 2027 rakentuu vaikuttavuuden, ennaltaehkäisyn ja talouden tasapainottamisen varaan. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita, vaan parhaimmillaan ne tukevat toisiaan. Kun palveluita kehitetään niin, että ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja resurssit kohdistuvat oikeisiin asioihin, voidaan sekä parantaa ihmisten hyvinvointia että hillitä kustannusten kasvua.
Myös kehittämistyötä on tehty määrätietoisesti. Palveluprosesseja on yhtenäistetty, toimintaa uudistettu ja yhteistyötä eri toimialojen välillä vahvistettu. Digitaalisten palveluiden kehittäminen, liikkuvien palveluiden lisääminen sekä kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että palveluita pyritään rakentamaan asiakkaiden tarpeista käsin. Maakunnassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja väestökehitys erilaista eri alueilla, tämä on välttämätöntä.
Talousarvion suurin haaste liittyy ikääntyneiden palveluihin. Vuonna 2027 Keski-Suomessa on noin 1 200 yli 75-vuotiasta enemmän kuin tällä hetkellä. Valtaosa ikääntyneistä elää aktiivista ja omannäköistään elämää sekä pärjää hienosti omatoimisesti. Samalla tiedämme, että lähes jokainen meistä tarvitsee jossakin elämänvaiheessa apua. Siksi keskeinen kysymys ei ole niinkään väestön ikääntyminen itsessään, vaan se, miten pystymme turvaamaan riittävän ja oikea-aikaisen avun sitten, kun sitä tarvitaan.
Tämä koskee niin kotihoitoa, omaishoidon tukea, kuntoutusta, palveluasumista kuin terveyspalveluitakin. Jos ikääntyneiden palvelut eivät vastaa palvelutarvetta, ongelmat näkyvät nopeasti muualla järjestelmässä. Päivystykset ruuhkautuvat, sairaalajaksojen määrä kasvaa ja henkilöstön kuormitus lisääntyy. Siksi on myönteistä, että talousarviossa osoitetaan lisäresursseja ikääntyneiden palveluihin. On kuitenkin rehellistä todeta, että lisätarpeita olisi huomattavasti olemassa olevia resursseja enemmän.
Huolta herättävät myös palveluverkon muutokset ja niiden vaikutukset asukkaiden arkeen. Muutosten vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja arjen sujuvuuteen on arvioitava huolellisesti. Talouden tasapainottaminen ei saa johtaa siihen, että palvelut ovat olemassa paperilla, mutta niiden saavuttaminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi.
Henkilöstön työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja onnistunut rekrytointi eivät ole ainoastaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, vaan vaikuttavien palveluiden, asiakasturvallisuuden ja kestävän talouden perusta. Tästä on pidettävä kiinni myös taloudellisesti tiukkoina vuosina. Tämä on paitsi hyvää henkilöstöpolitiikkaa niin mitä suurimmassa määrin vastuullista taloudenhoitoa.
Kokonaisuutena vuoden 2027 talousarvio on varovaisen myönteinen. Se sisältää oikeita painotuksia ja rakentuu pitkälti sen kehittämistyön varaan, jota hyvinvointialueella on viime vuosina tehty. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että palvelutarpeita eri väestöryhmissä on kasvavassa määrin. Sivuun ei saa myöskään jäädä hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen, jossa onnistuminen vaikuttaa merkittävästi elämän laatuun kaiken ikäisillä.
Lopulta talousarvion onnistumista ei mitata vain euroissa vaan siinä, näkyvätkö päätökset keskisuomalaisten arjessa parempina, oikea-aikaisina ja vaikuttavina palveluina. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä henkilöstön, luottamushenkilöiden, kuntien, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kesken.
Tulevaisuutta ei rakenneta osaoptimoinnilla tai vastakkainasettelulla vaan vahvalla ja tavoitehakuisella yhteistyöllä.
Meri Lumela
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja