Fingridin suunnittelema Harjulinja on kantaverkon uusi 2 x 400 + 110 kilovoltin voimajohto, joka sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueille.

Harjulinja ei ole vain jokin tekninen sähköverkkohanke. Toteutuessaan uusi voimajohto tarkoittaa laajoja hakkuita, yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumista, lisääntyvää lajiston köyhtymistä ja luontokadon nopeutumista. Lisäksi Harjulinja muuttaa maisemaa laajalla alueella. Se vaikuttaa maanomistajiin, asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin.

Harjulinjaa perustellaan kasvavalla sähkön tarpeella, jota lisäävät erityisesti Etelä-Suomeen suunnitellut datakeskukset. Ovatko datakeskukset kuitenkaan sellainen kehityssuunta, johon (Keski-)Suomen kannattaa sitoutua? Ne kuluttavat valtavia määriä energiaa, mutta tuottavat todennäköisesti vain vähän pysyviä työpaikkoja suhteessa käyttämiinsä resursseihin. Samalla ne lisäävät painetta rakentaa yhä enemmän sähköntuotantoa ja siirtoverkkoja luonnon kustannuksella.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon keskellä yhteiskunnan pitäisi pyrkiä kohtuullistamaan kulutusta ja parantamaan energiatehokkuutta, ei rakentamaan järjestelmää, joka mahdollistaa jatkuvasti kasvavan energiankulutuksen. Siksi emme pidä datakeskusten voimakasta lisäämistä emmekä niitä varten rakennettavaa Harjulinjaa kestävänä tulevaisuusinvestointina. Jatkuva kasvun ja kulutuksen ideologia ei johda tulevaisuuteen, jonka haluamme jättää lapsillemme.

On myös aiheellista kysyä, mitä hyötyä joutsalaisille on hankkeesta, jonka keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa kasvava sähkönkulutus muualla Suomessa. Kun luonnon monimuotoisuus heikkenee uusia voimajohtokäytäviä raivattaessa, hyötyjen ja haittojen on oltava tasapainossa. Nyt näyttää siltä, että ympäristövaikutukset jäävät Keski-Suomen kannettaviksi, mutta suurimmat hyödyt valuvat pääosin muualle: linjasta ei makseta kunnalle kiinteistö- tai yhteisöveroa, eikä sen ylläpito juuri tuo työpaikkoja. Mielestämme datakeskusten ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista tulisi myös koordinoida laajemmin ympäristölainsäädännön avulla. Ympäristöhallinnon heikentäminen ja alueidenkäyttölain myötä tapahtuva maakuntasuunnittelun alasajo ovat askelia väärään suuntaan.

Joutsan ei pidä tyytyä pelkäksi energiakäytäväksi, jonka tehtävänä on mahdollistaa yhä suurempi energiankulutus etelän kasvukeskuksissa. Meidän on uskallettava kysyä, millaista kehitystä haluamme tukea. Haluammeko rakentaa tulevaisuutta luonnon monimuotoisuuden, viihtyisän elinympäristön ja kestävän elämäntavan varaan vai yhä kasvavan energiankulutuksen ehdoilla?

Hanke herättää perusteltuja kysymyksiä ja huolia, joihin on saatava vastauksia varhaisessa vaiheessa. Fingridin tiedottaminen näyttäytyy passiivisena ja myöhään tapahtuvana, koska verkkoyhtiön intressinä on linjan rakentaminen. Kunnan tulee toimia asiassa aktiivisesti ja avoimesti, selvittää asioita, tiedottaa kuntalaisille ennakoivasti ja huolehtia siitä, että päätöksenteon kannalta olennainen tieto on kaikkien saatavilla mahdollisimman varhain.

Vaadimme, että Joutsan kunta järjestää mahdollisimman pian avoimen kuulemis- ja keskustelutilaisuuden kuntalaisille sekä maanomistajille. Asia koskettaa isoa joukkoa. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa, monelle prosessi on vieras. Kuntalaisille ei ole selvää, mikä on kunnan tai kuntalaisen rooli asiassa, minkä kanavien kautta voi vaikuttaa tai mikä on aikataulu.

Joutsan Vihreät ry:n hallitus

Arja Halinen
Kirsi-Maria Hytönen
Marianne Luukkanen
AnnaMaija Nieminen
Lea-Elina Nikkilä
Sari Nummela
Arttu Saarinen