Pekka Neittaanmäki avasi (Ksml 9.7.25) ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia hyvinvointialueen tavoitteena.  Lainsäädännöllä ennaltaehkäisyyn on ajoittain ohjattukin mm. määrittämällä pakolliset neuvola ja kouluterveydenhuollon laajat tarkastukset. Näiden hyöty on jäänyt varsin vaatimattomaksi. 

Mietittäessä väestön hyvinvointia ja terveyttä tulee määritellä tekijät, joilla on suurimmat sairastavuutta lisäävät ja hyvinvointia heikkentävät vaikutukset. Näitä tekijöitä ovat mm. huono fyysinen kunto, lihavuus, tupakkatuotteet, runsas alkoholin käyttö ja ravitsemuksen epäkohdat.

Monilta osin merkittävimmät linjaukset ovat veropolitiikkaa, mutta kunnalliset kävely-, pyöräily- ja liikuntaolosuhteet sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen piha-alueet voivat hyvin toteutettuina vaikuttaa suuresti liikuntatottumuksiin. Makuaistiin ja ruokailutottumuksiin puolestaan vaikutetaan julkisen sektorin yksiköiden ruokavalinnoissa. Näissä terveysnäkökulma ja tutkittuun tietoon perustuvat ruokasuositukset tulee aidosti nostaa keskiöön. 

Hyvinvointialueella ennaltaehkäisevä terveydenhuolto käsittää nykyisin lähinnä neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä hammashuollon. Resurssipula vaivaa ja pullonkaulana on erityisesti lääkäripula. Näemme, että ennaltaehkäisy tulee siirtää terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla pääosin ryhmämuotoiseksi, teknologiaa ja myös erityistyöntekijöitä, kuten liikuntaneuvojia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja psykologeja hyödyntäväksi moniammatilliseksi ja monimuotoiseksi toiminnaksi. Nykyisellään peruskouluikäisistä pojista jo neljäsosa on ylipainoisia. Tämä osoittaa, ettei kouluterveydenhuollon tarkastuksilla ongelmaa ratkaista. Tarvitaan selkeitä lisäpanostuksia, jotta liitännäisongelmat tulevaisuudessa vältettäisiin. Palvelusuunnitelussa tulee tehdä saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä. 

Paneutumalla ennaltaehkäisyssä erityisen merkityksellisiin ryhmiin kuten lapsiin, lapsiperheisiin ja työttömiin, voidaan resursseja oikein kohdentamalla saada merkittävää terveyshyötyä ja tulevina vuosina myös kustannussäästöjä suoraan parantuneen terveyden kautta sekä epäsuorasti sairauspoissaolojen vähentymisen, työurien pidentymisen ja terveiden elinvuosien lisääntymisen myötä.

Nina Hirsiaho,
Sari Kokko,
Ari-Pekka Liukkonen

Hirsiaho on psykologi ja aluevaltuuston varavaltuutettu (vihr.) Petäjävedeltä, Kokko yleislääketieteen erikoislääkäri ja aluevaltuutettu (vihr.) Jyväskylästä ja Liukkonen olympiaurheilija ja aluevaltuutettu (vihr.) Jyväskylästä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 19.7.2025