Lapsivaikutusten arviointi ja -budjetointi sekä myös vähävaraisten lapsiperheiden ja mm. yksinhuoltajien osallistaminen asuinkuntansa ja hyvinvointialueensa päätöksentekoa edeltävästi on ensiarvoisen tärkeää.
Harrastetilojen ja -maksujen tulisi taata kaikille mahdollisuus mielekkäisiin harrasteisiin, varallisuustasosta riippumatta. Mm. Hope tukee ansiokkaasti vähävaraisten perheiden lasten urheilun harrastamista.
Omassa kunnassamme, Petäjävedellä, olen vuosien ajan vaikuttanut aktiivisesti myös liikuntaharrastetilojen maksuttomuuden puolesta. Maakunnallisemmin olen esittänyt vetoomuksia eri urheiluseuramaksujen kohtuullisuuden puolesta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus edistää vahvuuksiaan toivomissaan lajeissa.
Sotkanet.fi kuvaa keskisuomalaisten 8.-9. -luokkalaisten päivittäisen koululounaan syönnin olevan useissa Keski-Suomen kunnissa melkoisen alhaisella tasolla. Petäjävedellä tilanne ei tältä osin ole yleisemmin ottaen kovinkaan huolestuttava, sillä meillä päivittäistä koululounasta ei syö 11.4 % 8.-9. -luokkalaisista, kun Keski-Suomen hyvinvointialueella vastaava osuus on 33 % kyseisten luokkatasojen oppilaista ja koko maassa puolestaan jo 38 % 8.-9. -luokkalaisista ei nauti päivittäistä koululounasta. Aiheellinen kysymys kuuluukin, millä oppilas turvaa koulupäiviensä aikaisen terveellisen energian saannin, mikäli hän ei osallistu kouluruokailuun?
Petäjäveden yläkoulun maksuton aamiainen on hieno startti koululaisten koulupäiviin. Maksuttoman välipalan tarjonta, kuten esim. Joutsassa on toimittu, olisi myös upea kädenojennus. Erityisesti tästä hyötyisivät esim. tavoitteellisesti urheilua harrastavat, joilla saattaa olla treeneihinsä kulkeutuminen useammankin kymmenen kilometrin päähän suoraan koulupäiviensä jälkeen ja siten luonteva energiatankkaus iltapäivään olisi paikallaan. Koulussa tarjottu välipala olisi eduksi yhtälailla muihinkin harrasteisiinsa koulusta suoraan matkaaville. Vähävaraisten perheiden lapsille koulun tarjoama maksuton välipala saattaisi turvata myös ihan sitä tavallista arkea ja kaikille oppilaille välipala tarjoaisi yleisesti kaivattua energiaa myös läksyjen tekoon ja kokeisiin lukemiseen.
Koululounaan osalta olisi hyvä huomioida myös runsaasti energiaa kuluttavien energiansaanti joustavien ateriakokojen myötä ja mahdollistaa myös ns. ruoan santsaus, mikä esim. teini-ikäisillä urheilijoilla on hyvinkin tärkeää. Kouluruokailusta jäävää mahdollista ylijäämäruokaa olisi lisäksi hyvä voida tarjota edulliseen hintaan oppilaillekin ulosostettavaksi, tällä saatettaisiin mahdollisesti jopa taata terveellinen illallinen.
Nina Hirsiaho
Kirjoittaja on psykologi, Keski-Suomen hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan jäsen sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.) Petäjävedeltä.
(Kirjoitus on julkaistu alunperin Petäjävesi-lehdessä 2.4.)