Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Palveluverkkouudistus on ollut meille kaikille vaikea ja tunteita herättävä prosessi. Huoli ja turhautuminen ovat ymmärrettäviä – vaikuttavathan ehdotetut muutokset monin tavoin suoraan ihmisten arkeen kaikkialla Keski-Suomessa. Kipeitä päätöksiä emme kuitenkaan voi välttää, jos mielimme säilyttää päätösvallan itsellämme myös tulevaisuudessa. Päätösten lykkääminen tai tavoitteista tinkiminen ei ole vaihtoehto.
Muiden valtuustoryhmien tavoin myös Vihreä ryhmä on sitoutunut arviointiryhmän edellyttämään 18,6 miljoonan euron säästötavoitteeseen, alijäämien kattamiseen vuoteen 2030 mennessä sekä siihen, että vuoden 2026 talousarvio on tasapainossa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aluehallitukselta jämäkkää ohjausta, ajantasaista talousseurantaa ja ripeitä korjausliikkeitä silloin, kun niille on tarvetta.
Ryhmämme näkemys on, että hallitukselle tulee antaa riittävästi liikkumavaraa sekä mahdollisuudet tehdä muutoksia toiminnassa joustavasti. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa myös palveluiden vahvistamista – näin on jo tehty niillä hyvinvointialueilla, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan talouden ja toimintansa.
Palveluverkko käsittää monipuoliset tavat järjestää palveluja, lähipalveluista digitaalisiin ratkaisuihin. Liikkuvat terveyspalvelut tuovat vastaanottoja lähelle erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Vierianalytiikan ja lähinäytteenoton laajentaminen nopeuttaa tutkimuksia lähellä kotia, monipalvelupisteet kokoavat terveys-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut yhteen, ja digivastaanotot sekä etäseuranta helpottavat ja joustavoittavat asiointia.
Merkittävimmät muutokset kohdistuvat perusterveydenhuoltoon. Osalla asukkaista asiointipaikka tulee vaihtumaan, niin keskuskaupungissa kuin haja-asutusalueillakin. Palveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden vahvistaa perusterveydenhuollon vaikuttavuutta. Pitkä ajanjakso, jolloin kalliit ostolääkärit ovat paikanneet kroonista lääkäripulaa eri puolilla Keski-Suomea, voi vihdoin olla päättymässä.
Kriisi sosiaali- ja terveyspalveluissa on nostanut terveyskeskuslääkärin virat uudella tavalla kiinnostaviksi. Omalääkärimallin laajentaminen ja lääkärien väestövastuiden mitoittaminen realistisiksi voivat houkutella kokeneita ammattilaisia takaisin julkiseen terveydenhuoltoon. Tavoitteena tulee olla, että terveysasemilla työskentelevistä lääkäreistä 70 prosenttia on erikoislääkäreitä, mikä parantaa hoidon laatua, jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta.
Palokan malli on tästä erinomainen esimerkki. Malli palkittiin hiljattain valtakunnallisessa Yleislääkäripäivässä vuoden kehittäjä -yhteisöpalkinnolla, ja syystä: omalääkärimallin määrätietoinen toteuttaminen on lisännyt sekä potilaiden että henkilökunnan tyytyväisyyttä ja poistanut alueen lääkäripulan. Malli tuleekin ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella.
Pihtiputaan, Konneveden ja Kuoreveden terveysasemien osalta korostamme, että vaikka toiminta muuttuu, tulee asukkaiden hoidon jatkuvuus turvata. Kannatamme SD-ryhmän tekemiä muutosesityksiä koskien edellä mainittuja kuntia ja Huhtasuon alueen palveluiden arviointia. Siirtymävaiheessa on erityisen tärkeää varmistaa liikkuvien palveluiden sekä digivastaanottojen toimivuus ja saavutettavuus.
Vihreä ryhmä kantaa huolta ikääntyneiden palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta, ja siten heidän hyvinvoinnistaan. Ikääntyneiden määrä kasvaa erityisesti suurissa kunnissa, ja palveluiden on vastattava tähän kehitykseen.
Elämme jatkuvassa muutoksessa. Muutoksessa onnistuminen edellyttää jämptiä johtamista, luotettavaa viranhaltijavalmistelua, avointa vuorovaikutusta ja huippuhyvää ennakointia. Vaikka uuden hyvinvointialueen johtajan rekrytointi on vasta meneillään, toivomme, että myöhemmin käsiteltävän organisaatioon liittyvän aloitteen edellyttämän hierarkian purkamista jatketaan viivytyksittä.
Arvoisat valtuutetut, olemme nyt päättämässä hyvinvointialueemme tulevaisuudesta. Vakava taloustilanne näkyy väistämättä palvelujärjestelmässä, ja lisää jännitteitä kuntien välillä. Haasteet ovat kuitenkin yhteiset: ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve, nuorten pahoinvointi, liikkumattomuus, yksinäisyys ja monet muut hyvinvointia uhkaavat ilmiöt eivät kunnioita kuntarajoja tai hallinnon rakenteita. Niistä selviämme vain yhdessä. Kuntien, maakuntaliiton ja hyvinvointialueen yhteistyösopimus sisältää yhteiset tavoitteet, joihin meidän jokaisen on syytä sitoutua.
Valtuuston tehtävänä on nyt päättää selkeät ja realistiset reunaehdot, joiden puitteissa hallitus ja viranhaltijat voivat järjestää palvelut taloudellisesti kestävästi.
Arvoisa puheenjohtaja, edellä mainituilla muutoksilla Vihreä ryhmä kannattaa palveluverkon toisen vaiheen sekä vuoden 2026 talousarvion hyväksymistä. Myös Vihreä ryhmä kiittää kaikkia osallisia hyvästä yhteistyöstä.
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Meri Lumela