Keski-Suomen hyvinvointialueella päädyttiin alkuperäisten sulkujen sijaan karsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Pääosa kustannuksista syntyy lääkärityön vuokraamisesta. Muiden ammattinimikkeiden osalta vuokratyö on työmarkkinatilanteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena vähentynyt.

Vuokralääkärityö on kaksiteräinen miekka: kustannukset ovat eittämättä merkittävät, mutta niin on työpanoskin. Ostoihin ei ole päädytty kevyin perustein vaan pakosta!

Nykyisellään ostot mukaan lukien rämmitään syvällä työvoimapulan suossa. Esimerkiksi Nova terveysaseman väestöstä lähes puolelta puuttuu hoitava lääkäri. Kyseessä on valtava väestö vailla sujuvaa kiireetöntä hoitoa!

Tilanne ei pienillä asemilla ole sen parempi: monella asemalla on useita vuokralääkäreitä. Työvoimapula siis läpileikkaa koko sektorin. Tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän työolosuhteisiin.

Palkka on kilpailukykyinen eikä terveyskeskuslääkärin työstä varsinkaan kokeneemmat erikoislääkärit siirry yksityiselle palkan vuoksi vaan kyse on puhtaasti työolosuhteista. He lähtevät karkuun kohtuutonta työmäärää, jatkuvia ylitöitä, työn pirstoutumista muuhun kuin vastaanottotyöhön sekä kuormittavaa päivystysvelvollisuutta.

Vuokralääkärityön liian nopean karsimisen merkittävimpänä riskinä pidän nykyisen henkilökunnan työmäärän kohtuutonta lisääntymistä, josta seuraa uupumista ja irtisanoutumisia.

Tämä on merkittävä riski, myös mikäli perusterveydenhuollon yöpäivystyksen ulkoistuksesta vuokratyölle luovuttaisiin. Tämä yksittäisenä päätöksenä heikentäisi monin tavoin vakituisen henkilökunnan jaksamista: päivystyskuormitus kasvaisi ilta- ja viikonlopputyön lisäksi yötyöllä. Yötyö itsestään lisää päiväaikaista lääkäripulaa yötyön lepoaikojen vuoksi.

Mikäli päiväaikainen toiminta terveysasemilla heikentyy nykyisestään, pelkään tämän satavan suoraan yksityisten terveysalan yritysten laariin. Sairaan on haettava palvelut, mistä ne on saatavilla.

Toisin kuin toivotaan, varomattomasti tehtynä vuokratyön vähennys voi olla merkittävästi kasvattamassa yksityisten yritysten työvoiman saantia.

En valitettavasti näe, että hyvinvointialue voisi saada työn vetovoiman ja rekrytoinnin nopeasti niin hyvälle tasolle, että olisi todennäköistä odottaa yksityisen sektorin kutistumista.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen yleislääketieteen erikoislääkäri ja aluevaltuutettu