Anu Oksanen
Elinvoimaisuudesta ja vahvasta aluetaloudesta kertova arvonlisäys on ollut viime vuodet kasvussa saavuttaen vuonna 2017 +2,8 prosentin lisäyksen edellisvuodesta.
Uuden oppimishalukkuutta ja innovaatiotoimintaa voidaan tarkastella julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehitysmenojen kautta, jotka olivat yhteensä 227 M€ vuonna 2017. Kasvua edellisvuodesta oli 4,9 %, mikä ylittää koko maan kasvun tason. Nämä luvut löytyvät Keski-Suomen liiton 30.1. 2019 julkaisemasta Tilastokeskuksen tilastosta.
Jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä viittasi 9.2 KSML-blogissaan vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston puheenvuoroon yrittäjien vaalitentissä ja kertoi olevansa “surullinen siitä vimmasta, jolla vihreät ovat lakkauttamassa Keski-Suomen maakuntaa”.
Haavisto tosiaan mainitsi puheessaan, että Vihreiden mukaan ratkaisu löytynee 9–12 maakunnan haarukasta. Tästä Könttä veti pessimistisesti johtopäätöksen, että Keski-Suomi on tässä tuolileikissä automaattisesti häviäjä ja Jyväskylä lähialueineen on vaarassa jäädä muiden maakuntien periferiaksi.
Ratkaisua maakuntauudistukseen ei kannata etsiä historiasta eikä pessimistisistä skenaarioista, vaan kääntää katse kohti tulevaisuutta ja etsiä malli, joka rakentuu tulevaisuuden Suomen vahvoista alueista. Yhdeksän maakunnan mallin toteutumiseen, vielä suunnitellulla aika-taululla, on vaikea uskoa, mutta 12 maakunnassa on Keski-Suomen kannalta jo itua.
12 maakunnan malli tunnustaa Keski-Suomen talousalueen merkityksen ja sijoittaa kasvavan Jyväskylän luontevasti sen keskuskaupungiksi. Tämän mallin toteutumismahdollisuudet ovat paremmat täältä “Suur-Jyväskylän” ulkopuoleltakin katsoen.
Anu Oksanen
kansanedustajaehdokas (vihr.)
elinkeinokoordinaattori
Saarijärvi
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidesivulla 20.2.2019.