Oksanen pelkää, että päästövähennyskustannusten myötä suomalainen teollisuus siirtyisi korkeapäästöisiin maihin. Toistaiseksi esimerkiksi VATT:in tutkimustulokset eivät tue tällaista hiilivuoto-argumenttia.
Hiilivuoto voi toki todennäköisemmin käydä uhaksi, jos hiilen hinnoittelu kiristyy huomattavasti. Silloinkaan ei pidä tinkiä omista päästövähennyksistä vaan patistaa muitakin kiristämään tavoitteitaan. Tämän voi tarpeen vaatiessa toteuttaa myös kauppapolitiikalla kuten hiilitulleilla. Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz kehottaa EU:ta ja Kiinaa asettamaan yhteisiä taloudellisia sanktioita Pariisin sopimuksesta eroavalle Yhdysvalloille, jotta se pyörtäisi eronsa. Yhdysvalloissa monet osavaltiot ovat lisäksi pitäytyneet Pariisin sopimuksen tavoitteissa Trumpin linjauksesta huolimatta.
Oksanen on oikeassa siinä, että Suomen vähäpäästöisen osaamisen viennillä voi olla suuri merkitys globaaleissa päästövähennyksissä. Osaamiselle on kuitenkin tarjottava hyvä kasvualusta.
Vähäpäästöisten ratkaisujen kehittäminen vaatii ennen kaikkea paikallisia olosuhteita, joissa näille ratkaisuille on kysyntää. Mitä enemmän rajoitamme päästöjämme, sitä enemmän kuluttajamme ja yrittäjämme investoivat uusiin vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Vähäpäästöinen maailma on tulevaisuutta, ja nyt luodaan pohja sen suomalaisille menestystarinoille.
Suomen koko on huono veruke luistaa päästövähennyksistä. Hankasalmelaisia on alle promille Suomen väestöstä, mutta eivät he sillä perusteella vaadi vapautta verojensa maksusta. Henkeä kohden päästömme kuuluvat maailman korkeimpiin. Meidän pitää olla etulinjassa niiden vähentämisessä.
Ville Seppälä
ekonomisti
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä
Hannele Vestola
lehtori
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidesivulla 7.4.2019.