Tommi Liinalampi
Kritiikkiä ei ole tullut ainoastaan markkinatalouden vastustajilta vaan myös kannattajilta. Kriitikoiden keskuudessa vallitsee epäilys esitetyn valinnanvapausmallin toimivuudesta.
Näitä epäilyksiä vahvisti entisestään talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuun loppupuolella julkistama raportti. Neuvosto piti epävarmana uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Mielestäni uudistuksessa on keskitytty liikaa siihen, ovatko yksityiset yritykset tasavertaisessa asemassa julkiseen palveluntuottajaan nähden.
Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt se, voivatko yritykset kilpailla tasaväkisesti keskenään vai jyräävätkö suuryritykset pienet.
Julkisuudessa keskustellaan paljon palvelujen ”viemisestä markkinoille”. Tämä tarkoittaa oikeammin ilmaistuna sitä, että julkiset palvelut siirretään yksityisen yrityksen tuottamiksi. Tämä ei kuitenkaan takaa palvelumarkkinoiden syntyä.
Markkinatalous vaatii usean yksityisen toimijan välistä avointa ja reilua kilpailua. Kilpailu palvelee kuluttajaa. Se laskee tuotteen tai palvelun hintaa ja parantaa myös laatua.
Jos palveluja tuottavia yrityksiä on vain yksi tai kaksi, niillä on markkinavoimaa eli kykyä hinnoitella palvelut mieleisekseen. Tällöin palvelun hinta nousee.
On esitetty arvioita, joiden mukaan markkinatoimijoiden määrä laskisi ja markkinat keskittyisivät entistä enemmän kansainvälisten terveysjättien ympärille. Terveysjätit voisivat lypsää Suomen julkista sektoria mielin määrin. Tällöin terveyspalvelujen kustannukset lähtisivät hallitsemattomaan kasvuun.
Terveyspalvelujen valinnanvapautta on hyvä lisätä, mutta toteutustapoja on muitakin. Julkisen tuotannon rinnalle kehitetty palvelusetelijärjestelmä voisi olla paras tapa valinnanvapauden toteuttamiseksi. Tällöin yksityinen palveluntuotanto tukisi vahvaa julkista tuotantoa.
Sote-palveluiden heikkoon saatavuuteen voitaisiin vastata kouluttamalla ja palkkaamalla lisää lääkäreitä.
On arvioitu, että terveydenhuollossa olisi tuhannen lääkärin vaje, minkä täyttäminen vastaisi palkkakustannusten osalta 100 miljoonan euron lisäkustannusta. Eli vain 0,5 prosentin lisäystä vuotuisiin 20 miljardin terveydenhuoltomenoihin.
Suomen julkinen terveydenhuolto on kustannuksiltaan yksi maailman tehokkaimpia. Miksi purkaa hyvä järjestelmä, kun valinnanvapautta ja saatavuutta voisi lisätä muillakin tavoin?
Markkinatalous on parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vievä voima. Sitä on kuitenkin osattava hyödyntää oikein.
Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ei tätä tee vaan voi pahimmillaan romuttaa julkisen terveydenhuollon. Tästä syystä uudistuksen valmistelua on jatkettava ilman esitetyn kaltaista valinnanvapausmallia.
Tommi Liinalampi
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä
Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidesivulla 31.1.2019.