Kauko Tuupainen Keski-Suomalaisen mielipidepalstalla 16.4. eläkkeiden verottamista osana valtiontalouden tasapainottamista. Olen Tuupaisen kanssa samaa mieltä siitä, että pieniin eläkkeisiin ei pidä koskea. Päinvastoin – moni eläkeläinen joutuu jo nyt miettimään, riittävätkö rahat sekä ruokaan että lääkkeisiin. Se ei ole hyväksyttävää, ja pienimpiä eläkkeitä tulisi korottaa.

Samaan aikaan on kuitenkin syytä katsoa isoa kuvaa. Suurten eläkkeiden saajien joukko on kasvanut Suomessa nopeasti: yli 7 500 euron kuukausieläkettä saavien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2021 vuoteen 2024, ja yli 5 000 euron eläkettä saavien määrä kasvoi 83 prosenttia. Nämä eläkkeet on kerrytetty aikana, jolloin eläkemaksut olivat nykyistä pienemmät ja karttumissäännöt olivat nykyisiä edullisemmat. Nykynuoret maksavat korkeampia maksuja mutta saavat vastineeksi heikomman karttuman. Tämä epäsuhta on syytä tunnistaa.

Eläkemaksut ovat merkittävä osa sitä, mihin työnantajan maksamat kulut menevät ennen kuin palkka päätyvät työntekijän tilille. Vuonna 2026 työntekijän ja työnantajan yhteenlaskettu eläkemaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelkät eläkemaksut syövät suuremman siivun palkkakuluista kuin varsinaiset tuloverot monella palkansaajalla. Mitä suuremmaksi tämä osuus kasvaa, sitä vaikeampaa on samaan aikaan ylläpitää kilpailukykyistä työn hintaa ja rahoittaa hyvinvointivaltiota verotuloilla.

Mediaanipalkan ylittävän eläketulon verotuksen kiristäminen olisi reilu ja toimiva tapa vahvistaa hyvinvointivaltion rahoitusta. Samanaikaisesti voitaisiin kasvattaa pienimpiä eläkkeitä. Nykyinen tilanne ei ole reilu pienituloisten eläkeläisten eikä tänä päivänä töissä käyvien näkökulmasta. Eikä se myöskään ole kestävä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta.

Arto Lampila

Keski-Suomen Vihreiden puheenjohtaja