Keskisuomalainen kirjoitti 18.3 vanhusten lääkehoidon haasteista. Proviisori Jasmin Paulamäen väitöskirjatutkimus osoitti iäkkäillä yli 75-vuotiailla olevan käyttäessä  merkittävässä määrin (11%-57% riippuen soveltamiskriteereistä) iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä, joiden tiedetään lisäävän sekavuutta, heikentävän muistitoimintojen ja aiheuttavan kaatumisia.

Samalla on kansainvälisesti arvioitu lääkehoidon haittavaikutusten olevan syynä noin 5–10 prosenttiin kaikista sairaalahoidoista. Suomalaisissa  tutkimuksissa arviot pyörivät noin 10 prosentissa sairaalahoidoista. Lääkkeiden haitat korostuvat kotihoidon asiakkailla ja erityisesti heillä, joilla on muistitoimintojen heikkenemistä. 

Ikääntyvä väestö lisääntyy tällä hetkellä kiihtyvässä tahdissa, samalla olemme erittäin voimakkaassa kustannuspaineissa sote-menojen suhteen. Oikeilla ja vaikuttavilla toimilla on kuitenkin mahdollista saavuttaa sekä parempi hoidon laatu että kustannusten kasvun hillintä. Ikäihmisten lääkitykseen panostaminen on yksi oiva keino tässä valikossa!

Hyvinvointialueella on juuri lanseerattu toiminta, jossa ikääntyneiden palveluasumiseen siirtyville asukkaille laaditaan ennakoiva hoitosuunnitelma. Tässä arvioidaan myös käytössä oleva jatkuvalääkitys. Tämä on kuitenkin vain yksi osa. Merkittävin panostus tulisi tehdä vielä kotona asuvien ikäihmisten hoidon jatkuvuuteen panostamalla sekä heidän jatkuvan lääkityksen asianmukaiseen arviointiin. Heidän kohdalla pystytään merkittävästi parantamaan toimintakykyä ja kotona pärjäämistä, vähentämään kotihoidon palveluiden tarvetta sekä estämään ainakin osalla iäkkäistä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtyminen. Samalla saataisiin vähennettyä iäkkäiden lääkehaitoista johtuvia sairaalahoitojaksoja.

Sen lisäksi, että tulee pyrkiä hoidon jatkuvuuden parantamiseen terveyskeskuksissa nimeämällä pysyvä hoitavalääkäri kaikille monisairaille ja paljon palveluita käyttäville, tulisi hyvinvointi alueelle perustaa lääkityspoliklikka perustasolle. Täällä ikäihmisiin ja lääkityksen arviointiin perehtynyt lääkäri arvioisi lääkityksiä yhdessä farmaseutin kanssa tilanteissa, joissa on runsas lääkitys tai epäilyä lääkityksen haitoista. Tämän tyyppisestä toiminnasta on runsaasti näyttöä ja Jyväskylässäkin aiemmin Kyllön päiväsairaalasta erittäin hyviä kokemuksia. 

Sari Kokko

Kirjoittaja on jyväskyläläinen yleislääketieteen erikoislääkäri sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.).

(Kirjoitus julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 18.3.)