21.2.2018 Keski-Suomen Vihreät ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman ensimmäistä luonnosta ja toteaa siitä seuraavaa:

Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu avoimesti tiedottaen ja kunnianhimoisella otteella. Parhaimmillaan maakuntauudistus tarjoaa Keski-Suomelle mahdollisuuden siirtyä uudenlaiseen järjestämis- ja tuottamistapaan, joka perustuu tutkitusti (kustannus)vaikuttaviin toimintatapoihin ja maksimoi väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytettävissä olevilla resursseilla. Urakka on kuitenkin mittava ja on suuri riski, että nykyinen, kansainvälisissä vertailuissa erinomaiseksi ja kustannustehokkaaksi osoitettu terveydenhuoltojärjestelmämme romuttuu puutteellisesti valmistellun uudistuksen myötä. Uudistustyö edellyttää monialaista yhteistyötä, johon on osallistettava kaikki saatavilla oleva asiantuntemus ja käytännön kokemus.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on väestön terveyserojen kaventaminen ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen. Suunnitelman pohjalta on mahdotonta arvioida onnistuuko tämän tavoitteen saavuttaminen Keski-Suomessa. Nähdäksemme suunnitelmassa ei esitetä sellaisia keinoja, joilla selkeästi pystyttäisiin puuttumaan terveydenhuollon kustannusten kasvuun. Jatkossa on tarpeen määritellä tarkoin ne hoitopolut, joissa Keski-Suomella on erityisesti parannettavaa ja tuotettava konkreettisia esimerkkejä uuden toiminnan järjestämis- ja tuottamistavoista ja niiden kustannus- ja muista hyödyistä.

Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jako maakunnassa on suunnitelmassa pääosin selkeä. Esitetty rakenne vaatii kuitenkin maakuntaan laajan järjestämisorganisaation suunnittelemaan ja ohjaamaan järjestämisen periaatteita ja kriteerejä sekä hallinnoimaan ja valvomaan toimintaa. On vaikea nähdä miten tällainen hallintorakenne selkeyttäisi toimintaa nykyisestä, sen sijaan uutta byrokratiaa tulee valtavasti lisää. Maakunnan ohjaustehtävää kaavaillaan laajaksi, monituottajamalli moninkertaistaa yhdyspintojen määrän eri toimijoiden välillä ja erilaiset korvausmallit monimutkaistavat tilannetta vielä lisää. Suurena vaarana on, että uusi järjestelmä on nykyistä vaikeammin hallittava, kallis ja asiakkaalle sekava.

Suoran valinnan piirissä olevat palvelut, asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit muodostavat sekamelskan, jonka ymmärtäminen on erittäin hankalaa jopa suunnitelmatasolla. Miten asiakkaat pystyvät hahmottamaan näin sekavan järjestelmän?

Keskeisin kannuste terveydenhuollon rakenneuudistukselle on ollut perusterveydenhuollon riittämättömät resurssit ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Uudistuksella haettiin ratkaisua, joka siirtäisi painopistettä perusterveydenhuoltoon ja sujuvoittaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Suunnitelmassa ei juuri esitetä konkreettisia parannusehdotuksia integraation parantamiseksi nykymalliin verrattuna. Myös asiakkaan kannalta palveluintegraatio näyttää ehdotetuissa järjestämismalleissa lähinnä heikkenevän. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluintegraatio järjestetään vain paljon palveluita käyttäville, tosin heidänkin kohdallaan tavoite kuulostaa enemmän toivomukselta kuin selkeältä suunnitelmalta.

Monituottajamallissa palveluohjaus  tulee edellyttämään paljon resursseja, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelun. Vain harvat ovat kykeneviä eri tuottajien tarjonnan vertaamiseen, joten koko väestö tuskin tulee hyötymään valinnanvapaudesta. Iso osa keskisuomalaisista jää valinnanvapauden ulkopuolelle yksinomaan asuinpaikan sijainnin vuoksi. Sähköisten ja liikkuvien palveluiden sisällyttäminen suunnitelmaan on tärkeää esittää, jotta keskuskuntien ulkopuolella asuvat eivät koe itseään ulkopuolisiksi uudistuksesta.

ICT-järjestelmien suunnittelu ja hankinta tulee määrittämään paljon myös itse toimintaa. Mittavat hankinnat on suunniteltava huolella varautuen nopeasti muuttuviin järjestämis- ja tuottamisrakenteisiin ja -tapoihin.

Käyttäjälähtöiseen järjestelmäkehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.  Järjestelmien käytettävyys ja hyvän käyttäjäkokemuksen varmistaminen muun muassa käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmin ja sisältäen asianmukaisen testauksen on nostettava hankintakriteeristöön.

Tiedon siirtyminen palvelutuottajien välillä, tietoturvakysymykset, järjestelmien saavutettavuus niin esteettömyys- kuin nopeus- ja toimivuusnäkökulmistakin, palautteen jatkuva kerääminen ja hyödyntäminen ja uudenlaisten datojen yhdistäminen kertyviin rekisteriaineistoihin ovat keskeisiä asioita ja edellyttävät huolellista suunnittelua.  

Asiantuntijaverkostoja on hyödynnettävä aineistonkeruun suunnittelemisessa, jotta varmistetaan toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen relevanttiin tietoon ja todellisiin kustannuksiin perustuen.

Yksityiskohtaisempia kommentteja luonnoksen tekstikohtiin

Kappale 1

Järjestäjän rooli pitää sisällään suunnitelmataloudelta kuulostavan ideaalin, jossa maakunnan asiantuntijat tunnistavat asukkaiden  tarpeet ja asettavat tavoitteet, päättävät palveluiden tuottamistavat ja palveluille asetettavat vaatimukset sekä ohjaavat ja valvovat sekä julkisia että yksityisiä tuottajia.  Samalla maakuntaa määrittelevät palveluntuottajien roolit ja vastuut. Maakunta on kasvoton viranomainen, joka määrittelee, ohjeistaa ja toimeenpanee. Tämä saattaa jäykistää palvelurakenteen ja vaatii palveluja järjestämään ja hallinnoimaan valtavan määrän työntekijöitä.

Kappale 2

Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 1-18 ovat hyvin määritellyt. Tavoitteen 8. kohdalla tulee muistaa, että asiakas voi halutessaan estää haluamiensa potilastietojensa luovuttamisen. Taloutta koskeva tavoite (s.11)” Alueen ikä- ja tarvevakioidut palveluiden järjestämiskustannukset ovat maakunnittaisessa vertailussa edullisimman kolmanneksen joukossa” on kuitenkin liian tiukka ottaen huomioon Keski-Suomen väestörakenteen ja ominaispiirteet eikä sitä ole tarpeen kirjata suunnitelmaan näin ehdottamassa muodossa.

  1. 10 tavoite 15: Mitä tarkoittaa konkreettisesti se, että asukkaita kannustetaan hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joilla on työllistymisen mahdollisuuksia?

Kappale 3

Sosiaali- ja terveyspalveluista maksaa tulevaisuudessa entistä enemmän kansalainen itse? Järjestämissuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaan s. 11 “Valtion vuosittain maakunnan käyttöön osoittamat määrärahat riittävät kattamaan maakunnalle tehtävien ja palveluiden järjestämisestä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset”. Samalla asetetaan tavoite, jonka mukaan “palveluiden järjestämiskustannukset ovat maakunnittaisessa vertailussa edullisimman kolmanneksen joukossa”. ja seuraavassa kohdassa asetetaan tavoitteeksi “Kansalaisilta perittävät asiakasmaksut määritellään palveluiden ja talouden mukaan”.

Miten pienissä keskuksissa huolehditaan, että yksikään palveluntarjoaja ei saavuta määräävää markkina-asemaa?

  1. 12 Asiakassetelillä tarjottavien palveluiden tulee kattaa palvelun kustannukset täysimääräisesti tai lähes täysimääräisesti siten, että palvelun kustannukset eivät millekään väestöryhmälle muodostu terveydenhoidon saamisen esteeksi.

Kappale 4

Teksti on suhteettoman suppea verrattuna muihin tekstiosioihin. Kaipaa runsaasti tarkennusta – palvelujen integrointi on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita.

Kappale 5

s.13 Asiakkaiden palveluiden saumaton integroituminen on uudistuksen onnistumisen kannalta erittäin keskeistä. Se tulee olemaan erittäin vaikeaa toteuttaa markkinaperusteisessa monituottajamallissa. Integraation testaaminen tulisi koeponnistaa valinnanvapauspilotissa, mikäli Keski-Suomi otetaan siihen mukaan.

Vastuuhenkilö: Kuinka iso osa asiakkaista saa vastuuhenkilön? Tehdäänkö kaikille maakunnan asukkaille asiakassuunnitelma – miten tämä resurssoidaan?

Tavoitteena on korkeintaan puolen tunnin matka kotoa vastaanottoluonteisiin palveluihin. Toteutuuko tämä tälläkään hetkellä koko maakunnassa, onko tavoite realistinen?

  1. 14 Palvelutuottajille tulisi lähtökohtaisesti taata mahdollisuus tuottaa palveluita uusilla, luovilla tavoilla mikäli asiakastyytyväisyys ja palvelutaso täyttävät edellytetyt kriteerit. Tuottajien toiminnan kehittämistä ei pidä tarpeettomasti kriteerein rajoittaa.

Nyt maakunta suunnittelee ottavansa järjestäjän roolissa tiukan kontrollin palvelujen tuottamisen tavoista esim. s.9 “Vastaa integraation toteutumisesta määrittelemällä tehtäviin ja palveluihin liittyvät liittyvät palvelu- ja hoitoketjut sekä niihin sisältyvät eri toimijoiden roolit ja vastuut”.

Kappale 6

6.2 s.15 Maakunnan ja kuntien yhteistyö.

On epäselvää mitä tässä kappaleessa oikein yritetään kertoa. Kuulostaa siltä, että maakunta ensimmäisessä virkkeessä sanoo tukevansa kuntien strategisia tavoitteita, mutta toisessa virkkeessä selittää miksi ei sitä kuitenkaan oikeasti tee: “Maakunnan ja kuntien välisessä yhteistyössä ja tavoitteiden yhteensovittamisessa huomioidaan kuitenkin aina maakunnan velvollisuus toimia yhtenäisesti ja kustannusvaikuttavasti koko maakunnan alueella.”

6.3 s.15-16 Tällä hetkellä Keski-Suomi tekee yhteistyötä lukuisiin eri suuntiin. Tulisi pohtia ovatko nykyiset yhteistyökumppanit parhaat mahdolliset ja onko mahdollista tai tarkoituksenmukaista yhtenäistää yhteistyön suuntia.

6.5.3 Keski-Suomesta luodaan valtakunnallinen hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden osaamiskeskittymä. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten, järjestöjen ja organisaatioiden osaaminen on otettava maakunnan kehitystyöhön mukaan. Kehittämistoiminnasta vastaa pysyvä organisaatio, joka pystyy hankkimaan täydentävää rahoitusta ja toteuttamaan kunnianhimoisia uusia kokeiluja, joissa yhdistyvät mm. terveydenhuollon palvelujen tuottama rekisteri- ja mittausdata, ihmisten itsensä tai asuinympäristön keräämä sensoridata (aktiivisuus, gps, syke jne.) mahdollinen geeniperimätieto ja digitaalisten palveluiden ja koneälyn antamat analysointi- ja ohjausmahdollisuudet. Tällä osaamisalueella Keski-Suomen on pyrittävä maailman kärkeen.

Kappale 7

Osallisuussuunnitelma vaikuttaa vanhanaikaiselta. Digitaalisesti reaaliajassa kerättävä ja analysoitava asiakaspalaute on tätä päivää. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus myös seurata eri tuottajien palveluiden laatu- ja vaikuttavuustietoja. Tavoitteena tulee olla, että palautejärjestelmä kannustaa asiakasta oman terveytensä ylläpitämiseen ja varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. Lisäksi pitää valtakunnallisessa yhteistyössä kehittää luotettava verkkotietoaineisto, jota voi käyttää hoitoon hakeutumisen arviointiin eri tilanteissa sekä omahoitoon. Maakunnan palveluja ei saada järjestettyä kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jos asukkaiden ja palvelujen tuottajien palautetta ei kerätä ja käsitellä reaaliajassa.

Vammais- ja vanhusneuvoston lisäksi maakunnassa tulisi olla maahanmuuttajaneuvosto, joka voi arvioida maahanmuuttopalveluiden lisäksi yhdenvertaisuuslain toteutumista ja tukea maakunnan yritysten kansainvälistymistä ja matkailuelinkeinon kehittymistä.

Kappale 8

Pää- ja alaotsikkojen rakenne ja numerointi eivät ole loogisia tässä kappaleessa. Kappale vaikuttaa keskeneräiseltä.

8.1.1 Kerättävien tietojen kuvaus on erittäin yleisellä tasolla ja on vaikea hahmottaa mitä tietoa meillä on jo saatavilla, mitä tietoa tarvitsemme ja miten uudet tiedonkeruut aiotaan toteuttaa.

8.1.3 Viimeistään uuden maakunnan käynnistyessä lienee paikallaan tehdä perusteellinen poikkeusolojen harjoitus ja kouluttaa keskeiset henkilöt moderneihin turvallisuusuhkiin ja toimintaan poikkeusolosuhteissa.

8.2. Kenen vastuulla on ennakointitoiminta?

8.4 Kokonaisarkkitehtuuri tietojärjestelmien osalta on aivan keskeinen myös toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Miten Keski-Suomi varmistaa, että maakuntien ICT-järjestelmät palvelevat laadukasta, asiakaslähtöistä ja kehittyvää palvelutoimintaa? Kohdassa mainitaan myös, että ”Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus ja heitä myös aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen.” Tämä vaatinee erittäin merkittävää osaamista tietoturvan osalta. ICT-järjestelmistä on laadittava oma yksityiskohtainen suunnitelma ja riskiarviointi pikaisesti, sillä merkittävä osa kustannusten säästöpaineista kohdistuu ICT-ratkaisuihin. ICT järjestelmien osalta pitää varoa sitoutumista tiettyihin palveluntuottajiin, sillä siinä on vaarana kustannustason karkaaminen.

8.4. ja 8.5. Tiedonhallinta ja Asiakkuuksien hallinta: Miten huolehditaan yksityisen kansalaisen yksityisyydestä ja tietoturvasta? Asiakkaan on itse pystyttävä määrittelemään, kuka näkee hänen terveystietonsa. Toisaalta järjestämistä tukevat yleiset tavoitteet edellyttävät, että kaikki potilastiedot ovat reaaliaikaisesti kaikkien järjestäjän ja palveluiden tuottajien saatavilla ja asiakkaan hoidosta vastaavien saatavilla (ks. s.10 kohta 2, tavoite 8)

Kappale 9

Strategisessa suunnittelussa ei mainita ollenkaan luottamushenkilöitä, mikä on heidän roolinsa?

Kappale 10

10.1 ” Strategisesti johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti.” Pientä editointia tekstiin tarvitaan kauttaaltaan.  Lisäksi tähän kappaleeseen olisi hyvä liittää jo konkreettisia esimerkkejä mahdollisista vaikuttavuuskannustimista jne. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että maakunta järjestäjän roolissa ”ostaa” asukkailleen terveyttä ja hyvinvointia. Miten olemme varautuneet siihen, että meillä riittää osaaminen kannustimien määrittelyyn, kriteerien luomiseen ja kilpailutuksiin?

10.4. Teksti puuttuu. Väkivallan ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä on kyse myös hyvin erilaisista asioista. Niiden tulisi olla omien otsikoiden alla.

10.5 Ottaen huomioon liikunnan kiistattomat terveyshyödyt lukuisiin kansansairauksiin, tulee liikunnan edistämistä pohtia tässä suunnitelmassa. Tarvitaan siis huomattavasti laajempaa kuvausta. Keski-Suomen kunnat tulevat tarvitsemaan maakunnan panosta tässä asiassa, varsinkin kun merkittävä osa niiden omasta terveyden edistämisen asiantuntijaorganisaatio poistuu.

10.7-10.10 Kuka näistä tehtävistä konkreettisesti vastaa ja mitkä ovat resurssit ja käytettävissä olevat ohjauskeinot toimintaan?

10.11 Poistetaan tavoite maakunta “edistää maakunnallista identiteettiä“ (s.23). Miten tämä liittyy uuden maakunnan viranomaistehtäviin?

Kappale 11

11.2 ja 11.3 Nämä ovat päällekkäisiä aiempien asiakas- ja palveluohjausta käsittelevien kappaleiden kanssa.

Kappale 15

15.1.2 ”Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus.” Tästä pitäisi päästä eroon. Tavoitteena tulee olla, että kriteerit täyttävä saa aina omaishoidontuen, vaikka varattu määräraha olisikin kuluvalta vuodelta käytetty. Omaishoitoa on tuettava kaikin keinoin, niin kauan kuin se on hoitajan ja hoidettavan edun mukaista.

“Asiakasmaksut

Omaishoidettavalle annettavista palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana peritään maksu.” Omaishoitajan vapaat eivät saa vaarantua perittävien maksujen vuoksi.

Kappale 16

Tämä alla oleva teksti on hyvä, sillä erityisesti alkuvaiheessa saatetaan joutua nopeallakin aikataululla muokkaamaan palvelusopimuksia. Sen pitää olla joustavaa ja maakunnan valtuudet toimia pitää olla suuret.  Tämän vuoksi pilotti olisi hyvä!

”Palveluntuottajien valvonta organisoidaan ja resursoidaan niin, että palveluntuottajien toimintaan ja niiden tuottamiin palveluihin liittyvät mahdolliset epäkohdat, puutteet ja virheet voidaan havaita ja puuttua niihin välittömästi. Lähtökohtana on, että ilmoittautuessaan palveluntuottajaksi tuottaja luovuttaa maakunnan kanssa tekemänsä sopimuksen valvontaoikeuden järjestäjälle, jolla on vahva tulkintaoikeus sopimuksen toteutumisesta ja tuottajalle mahdollisesti asetettavista sanktioista. Järjestäjällä on myös oikeus sopimusehtojen yksipuoliseen muuttamiseen laissa tarkemmin määritellyllä tavalla, mutta mahdollisten sopimuksiin kohdistuvien muutostarpeiden kohdalla pyritään rakentavaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun tuottajien kanssa.”

Kappale 17

17.3.2. s. 37-38: Maakunnalla ei valitusoikeutta MRL:n mukaisista lupa-asioista – tämä on todella ongelmallista ja tämä pitäisi ehdottomasti muuttaa lainsäädännössä! Jos se ei tule lainsäädäntöön, niin maakunnan tulee vähintään antaa lupa-asioista lausuntoja ja niillä on oltava vahva painoarvo kuntien päätöksenteossa.

17.5.2 Kiireellinen eläinlääkäripalvelu pitää pystyä tarjoamaan myös eläimen kotiin 24/7.

17.6. s. 40: Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämispalvelut ja luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen tähtäävät edistämistehtävät määriteltävä tarkemmin ja laajennettava

17.9 Maakunnassa pitäisi pyrkiä ns. kokonaiskoulupäivään eli tarjoamaan lapsille mielekkäitä harrastuksia koulupäivän jälkeen yhteistyössä järjestöjen ja seurojen kanssa. Sana koulu on korvattava tekstissä sanalla perusopetus: (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus)

Miten integraatio maakunnan ja kuntien palveluiden osalta toteutuu lasten ja perheiden palveluissa? Mitä tarkoittaa “Maakunnan on pystyttävä seuraamaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa lasten ja perheiden palveluihin kohdennettuja kustannuksia palveluiden järjestäjästä riippumatta”?

17.9.2 Pelkopolitoiminta on tärkeä, perhehuoneita on hyvä olla riittävästi, tarjottava mahdollisuus myös polikliiniseen synnytykseen.

17.9.3 Neuvolatoiminnassa ns. omahoitajajärjestelmä on paras luottamuksellisen suhteen luomiseksi

Alle 25-vuotiaille on hyvä tarjota ilmainen raskauden ehkäisy, käyntien tulisi olla kaikille maksuttomia

17.9.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on resursoitava riittävästi.

17.9.5 Perheiden tukipalveluista on tiedotettava riittävästi

17.9.11 ja 17.9.21 Lasten neuropsykiatrisen hoidon suhteen on palveluketjujen muotoilu erittäin tärkeää!

Lastenpsykiatrinen osastohoito on järjestettävä Jyväskylässä, on kohtalokasta erottaa lapsi näin pitkän matkan päähän perheestään ks. ”Ympärivuorokautinen lastenpsykiatrinen osastohoito tapahtuu KYS:ssä/ERVA-alueella.”

17.9.12 Perheoikeudellisiin palveluihin on määriteltävä ajat, joiden kuluessa palvelun saa. Erotilanteissa neuvontaa ja sovittelua on tarjottava etupainotteisesti.

17.9.14 Lastensuojelun avohuoltoon on määriteltävä enimmäisasiakasmäärät/sosiaalityöntekijä

 

17.9.23 Nuorisopsykiatrian ikäraja on nostettava vähintään 20 vuoteen. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tilanne on vaikea eikä aikuispsykiatrian palvelut tavoita heitä.

17.11.4. Maahanmuuttopalvelut – kaipaa runsaasti täydennystä, esim. järjestöyhteistyö ja vapaaehtoistoiminnan rooli keskeistä, huomiota kieli- ja muuhun koulutukseen ja työllistymisen edistämiseen, maakunnallinen maahanmuuttajaneuvosto olisi tarpeen

17.11.5. “Kuntouttava työtoiminta muodostuu erilaisista toimenpiteistä (kuntoutumista tukevat palvelut, koulutus tms.).” Palvelutuottajien kriteereihin ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

17.12.1 Ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä tukeviin palveluihin voisi lisätä ryhmätoiminnan (esim. liikuntaryhmät).

17.12.2 ”Tavoitteena on, että 93 prosenttia maakunnan yli 75-vuotiaista asuu kotona vuonna 2025.” Tällainen kategorinen tavoite on huono. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimintakyvyltään heikot ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, masentuneisuudesta ja aliravitsemuksesta. Jokaisella on oikeus hoitoon ja hoivaan turvallisessa ympäristössä (palveluasuminen) silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mielekästä tai turvallista.

Mihin tavoite perustuu?: s. 62 Tavoitteena on, että 93% yli 75-vuotiaista asuu kotona vuonna 2025”. ”Kotihoidon palveluja varaudutaan järjestämään noin 13 prosentille yli 75-vuotiaista.”  ja s.64 “Ikäihmisten asumispalveluja varaudutaan järjestämään noin 8% yli 75-vuotiaista”.

Palvelut järjestetään kattavasti koko maakunnan alueella ”Missä tilanteissa ihmisille tarjotaan vaihtoehdoksi muuttoa lähemmäksi palveluita? Tämä on ikävä keskustelu, mutta välttämätön käydä. Tässä voisi enemmän avata s. 10 esitettyä yleistä tavoitetta 17 “Palvelut järjestetään niin, että ne mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin”. Miksi tässä puhutaan vanhuksista monikossa väestönosana eikä ikääntyvinä yksittäisinä ihmisinä?

17.15 Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ohjaavaan lainsäädäntöön voisi lisätä myös Tasa-arvolain ja Yhdenvertaisuuslain. Palvelukuvaukseen tulee lisätä osallisuus ja yhteisölliset työmuodot sekä vertaistuki.

17.15.3 Psykoterapiat: On varmistettava, että psykoterapiapalvelujen saatavuus säilyy vähintään samalla tasolla kuin ennen uudistusta. Psykoterapian rahoitus ei saa muuttua rajatuksi tai myös muuhun kuin psykoterapiaan käytettäväksi. Viime vuodet käytössä ollut malli, jossa yhteiskunnan tukema psykoterapia on saatavissa silloin, kun lääkäri on sen huolellisen ja pitkäkestoisen arvioinnin perusteella katsonut tarpeelliseksi, on tärkeä säilyttää. Psykoterapian kohdalla asiakkaan aidon valinnanvapauden turvaaminen on tärkeää, koska työ on asiakkaan ja terapeutin persoonien välistä eikä siten sama terapeutti sovi kaikille. Myös psykoterapiapalveluiden asianmukaisuuden valvonnasta, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, on huolehdittava.

17.16.8. Palveluasumisen kilpailutuksen laatukriteerien määrittäminen ja niiden toteutumisen valvonta vaatii resursseja, ongelmia on ilmennyt runsaasti.  

17.16.9 Kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutuksen ohjaus

Tämän alla tekstiä hengityshalvauspotilaista?

17.18.1 Terveyden edistäminen erityisesti elämäntapamuutosten osalta on haasteellista, toiminnan on perustuttava tutkitusti vaikuttaviin toimintamalleihin. Ravitsemusterapeutin palvelut on oltava saatavilla myös perusterveydenhuollossa. Liikuntapoliklinikkatoimintaa on vahvistettava. Molemmat em. toiminnat ovat kustannusvaikuttavia.

Kappale 18

18.1 Maakunnan varautuminen.

Tämä sopisi paremmin muualle suunnitelmaan

Muita kommentteja:

  • Järjestämissuunnitelmasta puuttuu kokonaan sisäinen tarkastus
  • ei ole mielekästä koota sote-palveluita ja muita palveluita yhteen ja samaan järjestämissuunnitelmaan, kokonaisuudesta tulee liian raskas