Suomalainen koulu saa tunnustusta maailmanlaajuisesti. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen erinomaista, joskin nähtävissä on myös selkeitä huolenaiheita. Mm. alueellisiin eroihin oppimisessa ja sukupuolten välisiin oppimistuloksiin on syytä kiinnittää huomiota.
Elinikäisen oppimisen valmiudet, oppimistaidot ja luottamus itseen oppijana syntyvät jo lapsuudessa.
Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja laadukas varhaiskasvatus sekä oikea-aikainen ja riittävä tuki tulee olla tarjolla jokaiselle lapselle ja perheelle.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaukset tuleekin poistaa ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua mm. pitämällä lasten ja aikuisten suhdeluku tasolla, joka mahdollistaa ohjauksen, turvallisuuden ja aidon läsnäolon.
On tärkeää, että varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat lapselle eheän kasvun ja opin polun, joka tarjoaa hyvät eväät terveeseen ja turvalliseen kasvuun ja antaa jokaiselle nuorelle hyvät valmiudet opintojen jatkamiseen toisella asteella.
Koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten koulun käytössä olevat voimavarat mahdollistavat työskentelyn ja opetustyön kokemisen mielekkäänä ja arvostettuna.
Ammattitaitoiset opettajat ja koulunkäynninohjaajat, toimiva moniammatillinen yhteistyö, oikein mitoitetut resurssit sekä turvalliset ja terveelliset tilat ovat lähtökohta hyvälle koululle.
Avoin ja suvaitseva ilmapiiri sekä toiset huomioon ottava vuorovaikutus kannustavat oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen ja ovat keskeinen edellytys koko kouluyhteisön hyvinvoinnille.
Tasa-arvoinen ja laadukas koulutus antaa parhaat mahdolliset lähtökohdat jokaiselle lapselle ja nuorelle, mutta on samalla mitä suurimmassa määrin myös elinvoimaisen ja menestyvän yhteiskunnan perusta.
Kaikkien koulutusasteiden voimavaroista huolehtiminen on tuottavaa hyvinvointipolitiikkaa.
Meri Lumela
rehtori
kaupunginhallituksen pj.
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä