Keski-Suomen liitossa valmistellaan parhaillaan uutta maakuntastrategiaa vuosille 2025 – 2050. Nähtävillä olleessa luonnoksessa maakunnan elinvoima nojaa liikaa perinteiseen teollisuuteen, raaka-aineiden kulutukseen ja biotaloudessa erityisesti metsätalouteen.
Uusiutuvien raaka-aineiden jalostusastetta on nostettava kunnianhimoisesti ja materiaalien kiertotaloutta on tehostettava. Parhaimmillaan kiertotalous on Keski-Suomelle suuri mahdollisuus, johon liittyy paljon kasvu- ja kehittämispotentiaalia, koulutusosaamista, tutkimusta ja uusia innovaatioita.
Kestävä talous käyttää luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Bio- ja kiertotalous pitää määritellä strategiassa niin, että EU-rahoitusta myönnettäessä kestävyyden kriteerit täyttyvät kaikilta osin. Straregian ympäristöselostuksen sanamuotoja on tiukennettava siten, että ympäristöllisten haasteiden sijaan puhutaan ympäristöllisen kestävyyden ongelmista ja niiden nopeasta ratkaisemisesta. Paitsi että ilmastonmuutosta on torjuttava, sen seurauksiin on myös sopeuduttava kaikilla toimialoilla. Erityinen paino tulee olla luontokadon pysäyttämisessä metsissä, soilla, vesistöissä ja perinneympäristöissä. Myös hiilineutraalisuustavoitetta tulee tiukentaa siten, että tavoitteenamme on olla hiilineutraali Keski-Suomi vuonna 2030.
Maatalouden haasteina olevat ilmasto- ja vesistöpäästöt on otettava vakavasti ja varautumista ilmastonmuutosten seurauksiin on joudutettava alkutuotannossa. Tähän liittyy myös biokaasun tuotantomahdollisuuksien parempi haltuunotto, potentiaali ja tekniikka ovat jo olemassa. Haasteiden sijaan pitää puhua ongelmien ratkaisusta. Biokaasu liittyy ruoantuottamiseen, jakeluun ja lähituotantoon. Se on paikallista hajautettua energiantuotantoa ja auttaa myös maataloutta kohti hiilineutraaliutta ja edelleen hiilinegatiivisuutta. Kaikki uusien biokaasulaitosten rakentamista jarruttavat esteet pitää poistaa mm. investointituista ja maakunnallista edunvalvontaa tulee suunnata biokaasun markkinointiin
Vesiensuojelun kannalta on tärkeää vähentää vesistöön tulevaa humus- ja ravinnekuormitusta merkittävästi. Turvetuotannon loppuessa soiden ennallistaminen luo korvaavia työpaikkoja ja parantaa vesistöjen tilaa. Keski-Suomessa metsien käsittelyä on muutettava kestävämmäksi ja maan muokkauksista ja ojituksista on luovuttava. Hakkuiden määrien suhdetta metsien monikäyttöisyyden lisäämiseen on tarkasteltava ja parempia ekologisen kestävyyden mittareita otettava käyttöön. Luonnon monimuotoisuuteen panostamalla turvataan myös ruoantuotantoa ja hyvinvointia.
Ympäristön kestävyyttä parantavat toimenpiteet on otettava käyttöön heti ja ilmastotietoisuutta on nopeasti lisättävä kaikilla toimialoilla. Samalla Keski-Suomen maakunnassa on oltava ajantasainen seuranta ja hereillä olo myös kaikista tulevaisuuden innovaatioista ja niiden käyttöönotosta.
Toimien vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava luotettavasti.
Tuija Mäkinen on Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) jäsen (vihr.) Jyväskylästä,
Lea-Elina Nikkilä Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen (vihr.) Joutsasta.
Teksti on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 17.10.2021