Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan asukkaasta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.
Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä. Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Keski-Suomen hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.
Väestöennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Osassa Keski-Suomen kunnista yli 64-vuotiaita tulee tuolloin olemaan saman verran tai enemmän kuin työikäisiä. Ikääntyvä väestö ei kuitenkaan jakaudu maakunnan sisällä tasaisesti. Muun muassa Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa väestön ikääntymisvauhti on nopeaa, kun taas Jyväskylään ja Muurameen ennustetaan huomattavasti hitaampaa muutosta.
Vihreille on tärkeää, että jokainen saa tarvitsemaansa apua yhdenvertaisesti, sujuvasti ja saavutettavasti. Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksentekijöiden tulee varmistaa, että ikääntyneet ovat sen toimialueella yhdenvertaisessa asemassa palveluiden saatavuuden ja laadun suhteen. Oikeus yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan ja toimintakykyä edistävään hoitoon ja huolenpitoon tulee pystyä takaamaan jokaiselle asuinpaikasta, varallisuudesta tai tarvittavan hoidon määrästä riippumatta.
Keskeisessä asemassa ikääntyneiden palveluiden turvaamisessa on osaavat ja motivoituneet työntekijät. Jotta Keski-Suomessa vallitsevaan sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan pystytään vastaamaan, tulee henkilökunnan työolojen, jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen löytää uutta pontta. Sujuvien palveluiden ja alan houkuttelevuuden lisäksi kyse on myös potilasturvallisuudesta.
Ikääntyvät on moninainen ihmisryhmä, jolla on erilaisia tarpeita. Esimerkiksi erilaiset elämäntilanteet, läheisiltä saatu arjen tuki, oma toimintakyky ja aiemmat kokemukset vaikuttavat kunkin palveluihin kohdistuviin toiveisiin.
Ikääntyvien keskisuomalaisten joukossa myös on muun muassa etniseltä taustaltaan, uskonnoltaan, kielitaidoltaan ja seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä. Jokaisen tulee voida tuntea olonsa tervetulleeksi. Tätä voidaan edistää muun muassa rakennetun ympäristön ja palveluiden esteettömyydellä, henkilökunnan säännöllisellä täydennyskoulutuksella ja osallistamalla ihmisiä aktiivisesti heitä koskevien palveluiden suunnitteluun.
Emme ole kukaan yhdestä muotista tehty, ja terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden on tärkeää mukautua meidän tarpeisiimme, eikä päinvastoin. Mitä huolellisemmin huomioimme ikääntyvien moninaisuuden, sitä joustavammin pystymme tarjoamaan kaikille yksilöllisiä, kunkin arkeen soveltuvia räätälöityjä ratkaisuja.
Iiris Suomela, Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Emilia Lakka, Keski-Suomen Vihreiden varapuheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.11.2021