Hyvinvointialueen tehtävä on toteuttaa uudistukselle asetetut tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista ja vastata siitä, että käytettävissä on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tärkeää on myös varautua ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.
Historiallisen suuressa uudistuksessa onnistuminen on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta ratkaisevaa. Ajassa, jossa palveluiden tarve lisääntyy, niiden järjestäminen kallistuu ja käytettävissä olevat eurot niukkenevat, ajaudutaan väistämättä vaikeisiin tilanteisiin. Olennaista on löytää keinoja menokasvun hillitsemiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi.
Päätösten tulee perustua realistiseen tilannekuvaan ja tulevaisuuden mahdollisimman kattavaan ennakointiin. Tarvitsemme myös muuntojoustavuutta, eli kykyä sopeuttaa toimintaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiedolla johtaminen, tutkimusperustaisuus, kokemustiedon hyödyntäminen ja tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI) ovat hyvän päätöksenteon kulmakiviä.
Vuosien ja vuosikymmenten aikana rakentuneet palvelut näyttäytyvät usein sekavana palveluviidakkona, johon on valitettavan helppo eksyä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraatio, palveluiden selkeyttäminen ja ymmärrettävyys sekä palveluketjujen sujuvoittaminen ovat keskeiset edellytykset vaikuttavalle toiminnalle.
Merkityksellistä on tunnistaa olemassa olevat palveluvajeet ja -katveet sekä erilaiset väestö- ja asukasryhmät erilaisine palvelutarpeineen. Oikea-aikainen ja vaikuttava palvelu on inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti viisasta resurssien käyttöä. Kun pieniin pulmiin kyetään puuttumaan ajoissa, ne eivät pääse kasvamaan suureksi, vaikeaksi ja kalliisti hoidettavaksi ongelmavyyhdiksi.
Onnistunut muutos tarkoittaa toimimattomista rakenteista luopumista ja toimintakulttuurin uudistamista ja toisaalta hyviksi todettujen käytänteiden ja palvelujärjestelmien osien ottamista käyttöön koko hyvinvointialueella. Digitalisaation mahdollisuudet on osattava hyödyntää ja ratkaista mm. työnjakoon liittyvät kysymykset, kuten moniammatillisten tiimien laajempi hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa.
Erilaisten toimenpiteiden ja toimintatapojen vaikuttavuutta tulee arvioida suunnitelmallisesti. Mittareilla on merkitystä. Sen lisäksi, että mittaamme suoritteiden määrää ja palveluiden käyttökertoja, tarvitsemme systemaattisesti kerättyä tietoa palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Kehittämishankkeilla tulee olla selkeät ja mitattavat tavoitteet ja projektinhallintaosaamista on syytä kehittää. Merkittävien linjausten valmistelussa on vaikutusten ennakkoarviointi erinomainen työkalu.
Hyvinvointi syntyy useiden tekijöiden ja monien toimijoiden myötävaikutuksella. Perusta hyvinvoinnille luodaan perheissä ja sitä vahvistetaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kuntien tarjoamat kulttuuriharrasteet, kirjastot, liikuntapaikat ja vaikkapa kevyen liikenteen väylät ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan hyvässä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa eri toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen. Järjestöt tekevät merkittävää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja niillä tulee olla selkeä rooli hyvinvointialueen toiminnassa.
Kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii vahvaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä. Hyvinvointialuetta tulee rakentaa ja kehittää asukaslähtöisesti, kunta- ja sektorirajat ylittäen, vanhaa uudistaen ja uutta rohkeasti kokeillen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoimapulaan on löydettävä toimivat ratkaisut. Keskeisenä niistä on määrätietoinen henkilöstön työolosuhteiden kehittäminen. Osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja työn tekemiseen lisää työhyvinvointia ja vahvistaa sitoutumista työhön. Tarkoituksenmukainen organisaatio ja vuorovaikutteinen johtaminen on perusta hyvälle henkilöstöpolitiikalle. Olkoon Keski-Suomen malli se, mitä muut alueet tulevat kopioimaan hyvänä käytänteenä.
Hyvinvointialueella tehdään merkittävä määrä hankintoja. Hankintaosaamiseen, mm. hankintakriteereiden laadintaan on kiinnitettävä huomiota. Kokonaistaloudellinen toimija katsoo aina omaa nenäänsä pidemmälle ja ottaa huomioon kaikki kaikille tahoille koituvat kustannukset.
Hyvinvointialueemme toimintaa ohjaavat arvot. Vihreän ryhmän mielestä kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla huolenpito hyvän tulevaisuuden peruslähtökohdista; sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Näemme, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tulee olla lähtökohtaisesti sisäänkirjoitettuna kaikkeen toimintaan.
Avoimuuden tulee olla läpäisevä periaate niin valmistelussa kuin päätöksenteossakin. Ei siis pelkästään kunnossa olevien asioiden osalta, vaan myös keskeneräisissä tai hankalissa asioissa. Onnistumisista iloitaan ja epäonnistumisista opitaan. Päättäjät eivät voi tehdä viisaita päätöksiä ilman rehelliseen vuoropuheluun perustuvaa valmistelua. Avoin ja jatkuva keskusteluyhteys läpi organisaation kaikkien tasojen onkin laadukkaan toiminnan tae. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee toteuttaa myös lisäämällä asukkaille vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon.
Asukas- ja ihmislähtöinen toimintatapa, asukkaiden osallisuuden vahvistaminen mm. asiakaslähtöisten palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä kestävän tulevaisuuden periaatteista pitäminen kiinni tinkimättä luo hyvän mahdollisuuden alueemme sloganin ”Monesta hyvästä yhdeksi parhaimmista”, toteutumiseen.
Puheevuoro aluevaltuuston kokouksessa 26.4.2022