Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen kuntien talousarvioista löytyy yhtäläisyyksiä: menoja on vähennettävä sekä palveluita supistettava ja karsittava. Keski-Suomen kunnista valtaosa joutuu myös kiristämään verotustaan. Kuntien ja hyvinvointialueen välinen tarkoituksenmukainen tehtävänjako ja aito yhdessä tekeminen on edellytys sille, että niukkenevilla euroilla teemme mahdollisimman vaikuttavaa työtä, emmekä harrasta osaoptimointia siirtämällä tehtäviä tai kustannuksia toimijalta toiselle.
Jotta pärjäämme tulevina vuosina, on turvallisesta siirtymästä nyt loikattava ketterään uudistumiseen, uudistumisen kohteita lisäten ja niitä skaalaten. Olennaista on varautuminen, ennakointi, kehittäminen ja yhteistyö.
Valtio vastaa hyvinvointialueen kokonaisrahoituksen tasosta, mikä asettaa reunaehdot hyvinvointialueen talouden ja toiminnan suunnittelulle. Vihreä aluevaltuustoryhmä näkee, että hyvinvointialueen taloutta on tasapainotettava vastuullisesti, mutta tavoitteellisesti palveluista ja niiden laadusta huolta pitäen. Näillä reunaehdoilla olemme valmiit sitoutumaan esitettyyn talouden tasapainottamissuunnitelmaan ja toivomme, että sen realisoitumista tarkastellaan aktiivisesti sekä raportoidaan luottamushenkilöille. Tavoitteellisen aikataulun ja euroissa määritellyn tasapainottamisohjelman tueksi toivomme laadittavan riskienarvioinnin, johon sisällytetään toimenpiteet, joihin ryhdytään heti riskin tai riskien realisoituessa.
Näemme, että hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen on vaikeaa, jopa mahdotonta tehdä yksittäisiä tai yksilöityjä muutosesityksiä. Olisikin syytä harkita päätösvallan delegointia lautakunnille, jolloin keskustelu, arvovalinnat ja esitykset eri toimintojen välillä olisivat aidosti lautakuntien esityksiä, helpommin hahmotettavissa ja keskusteltavissa. Nyt talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen sisältyvät valinnat ovat pitkälti viranhaltijoiden päätettävissä. Talousarviokirjasta puuttuvat myös kuluvan vuoden tiedot ja ennusteet, joiden kautta kehityksen suunta olisi nähtävissä myös lukuina.
Toimintaan ja talouteen liittyvistä useista huolenaiheista esille nousee muun muassa osaavan henkilöstön saatavuus ja julkisuudessakin esillä ollut vanhusten yhteisölliselle asumiselle asetettu tavoite. Ymmärrämme kotona-asumisen lisäämisen merkityksen paitsi inhimillisestä niin myös taloudellisesta näkökulmasta, mutta olemme huolissamme siitä, miten kasvava vanhusväestö saa tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi tehostetun palveluasumisen muodossa.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta uudistuksen tavoitteena oleva hyvinvoinnin vahvistaminen ei saa karata. Pieniin ongelmanalkuihin tarttuminen ja niiden mahdollisimman hyvä hoitaminen tuo tulosta, puhutaan sitten terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta tai pelastustoimen toimialasta.
Toimintaa ohjaavan päätöksenteon tulee perustua tietoon. Vankka tietopohja on avain resurssien suuntaamiseen kohdennetusti ja tehokkaasti. Tutkitusti tiedämme, että valtaosa palveluista kohdentuu vain osaan väestöstä ja, että osa paljon palveluita käyttävistä asukkaista hyötyisi ja tarvitsisi kokonaisvaltaisempaa palveluohjausta. Hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa ja tunnistamalla keskeiset asiakassegmentit voimme rakentaa vaikuttavat palveluketjut ja –kokonaisuudet, jossa huomioidaan asukkaiden tarpeet ja voimavarat resurssiviisaasti.
Tiukka talous edellyttää YT-prosessin jatkamista ja erityisesti hallinnon keskiportaan perkaamista. Konsernihallinnosta on hyvä ottaa mallia. Hallinnon tasoja tulee vähentää ja tehtävänkuvat käydä huolella läpi tavoitteena organisaation toiminnan selkeyttäminen ja tehostaminen. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää erityisen jämptiä johtamista.
Tiedotteita satelee niin luottamushenkilöiden kuin henkilöstönkin sähköposteihin. Viestintää on tarpeen kohdentaa nykyistä paremmin. Viestintäorganisaation laajuutta on myös arvioitava muutosneuvotteluiden yhteydessä.
Oikea-aikaiset palvelut yhden luukun periaatteella ja siten ihmisen palvelutarpeen kokonaisvaltainen huomioiminen yli toimialarajojen, on taloudellisesti ja inhimillisesti vaikuttavaa toimintaa. Kuitenkin toiminnat ovat siilautuneet uuden organisaation myötä entistä enemmän. Tämän kehityksen suunta on muutettava pikaisesti.
Toimintatapoja yhtenäistettäessä on paikoin ”lapsi mennyt pesuveden mukana” ja lopputulos on ollut sekä toiminnallisesti että taloudellisesti huono. Kuten useasti on todettu, ei yhdenvertainen systeeminen työote tarkoita jäykästi yhdenmukaista toimintamallia ja toivottavaa on, että jo testatut hyvät käytänteet myös hyödynnetään jatkossakin.
Henkilöstö on hyvinvointialueen tärkein voimavara. Avoin ja toista arvostava vuorovaikutus, puolin ja toisin, mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan työhön ovat palkkauksen rinnalla merkittäviä veto- ja pitovoimatekijöitä ja tärkeä osa työhyvinvointia. Meillä ei ole varaa menettää osaavaa henkilökuntaa, ja työhyvinvointiin satsaaminen näkynee myös talousluvuissa positiivisesti.
Digitalisaation mahdollisuudet on otettava täysimääräisesti käyttöön ja samalla huolehdittava siitä, että asukkaat saavat apua ja ohjausta digipalveluiden käytössä. Yhteistyö koulujen, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on tässä tehtävässä iso mahdollisuus. Tarvittaessa myös vaihtoehto digipalveluille on toki tarjottava.
Nykyistä raskasta luottamustoimielinrakennetta on tarpeen arvioida päätösvallan delegoinnin arvioinnin yhteydessä sekä toiminnan järkevyyden että talouden näkökulmista. Kokousfrekvenssiin, kokousten hyvään valmisteluun, esimerkiksi kokousmateriaalin lähettäminen hyvissä ajoin, ja kokousten sujuvuuteen on tarpeen kiinnittää huomiota.
Demokratian toteutuminen edellyttää siihen kohdennettuja resursseja, mutta Vihreän ryhmän näkemys on, että toiminnan tehostamisessa myös me luottamushenkilöt kannamme kortemme kekoon mm. kokousten lukumäärää tarkastelemalla. Lisäksi esitämme, että ryhmärahaa varataan vain 1000 €/valtuutettu.
Eväät onnistumiselle löytyvät hyvästä yhteistyöstä ja kumppanuuksista, kehittämistahdosta ja kyvystä uudistua. Ensi keväälle ajoittuva palveluverkoista päättäminen on mahdollisuus tarkastella palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta ennakkoluulottomasti koko hyvinvointialueen näkökulmasta alueelliset palvelutarpeet tunnistaen ja kuntarajat häivyttäen.
Kiitämme viranhaltijoita talousarvion 2024 valmistelusta.
Vihreiden aluevaltuustoryhmän puolesta
Meri Lumela
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja