Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota valmistellaan monella tavoin vaikeassa tilanteessa. Globaali turvallisuustilanne, pandemian jälkien korjaaminen, hoitovelka ja erityisesti lisääntyneet mielenterveyden ongelmat yhdistettynä väestön ikärakenteen vääjäämättömään muutokseen ja talouden tiukkoihin reunaehtoihin edellyttävät meiltä viisasta, ennakoivaa ja muutosjoustavaa päätöksentekoa sekä kykyä ja asennetta tehdä asiat uudella tavalla.
Turvallinen siirtymä on tässä tilanteessa hyvä tavoite, mutta samalla on todettava, että uudistaminen ja toimenpiteet tuottavuuden lisäämiseksi on aloitettava välittömästi ensi vuoden aikana. Muutostarpeisiin on vastattava nopeasti ja siksi rakenteita ja etenkään toimintatapoja ei tule betonoida, ei myöskään luottamushenkilöorganisaatiota.
Vuoden 2023 talousarvio on 44 me alijäämäinen ja tavoitteena on tasapainottaa talous vuoden 2024 aikana. Tasapainoiseen talouteen pääseminen vaatii kuitenkin tiukkaa talousarviossa pysymistä niin ensi vuonna kuin tulevina vuosina tästä eteenpäin. Vihreä ryhmä kysyykin, miten ja millä keinoin varmistetaan talousarviossa pysyminen, mitkä ovat mahdollisuutemme puuttua tilanteeseen, jos talousarvio uhkaa ylittyä vuoden aikana, millaiset ovat palkkaharmonisoinnin vaikutukset ja riittääkö nykyinen talousarvioomme varattu euromäärä kilpailukykyisen palkan maksamiseen nykyisissä rekrytoinnin haasteissa, mikä tulee olemaan lakisääteisten ja ei-lakisääteisten palveluiden suhde tiukassa taloudellisessa tilanteessamme, sekä millaisia yllättäviä vaikutuksia asiakkaan valinnanvapaudella voi olla hyvinvointialueen talouteen.
Riskien tunnistamisen, niiden ennakoinnin ja hallinnan merkitys korostuvat. Realistisen ja samalla tavoitteellisen tuottavuusohjelman laatiminen on aloitettava pikimmiten. Keväällä laadittava palvelustrategia tulee olemaan talousarvion toteutumisen näkökulmasta erityisen tärkeä.
Uusi alku on aina myös uusi mahdollisuus. On osattava aidosti hyödyntää 26 organisaation yhdistymisestä syntyvä synergia ja olemassa olevat hyvät käytänteet sekä edellytettävä sektorirajat ylittävää asiakaslähtöistä toimintatapaa.
Isossa organisaatiossa tarvitaan vahvaa osaamista hankittaessa aineita, tavaroita, tarvikkeita sekä palveluita. Palveluiden tuottamisen omana toimintana, ostopalveluna tai yhteistyössä esimerkiksi muiden hyvinvointialueiden kanssa, tulee perustua tietoon palveluiden laadusta ja kokonaistaloudellisesta vaikutuksesta. Hankintoja pilkkomalla voidaan vahvistaa elinvoimaa niin alueellisesti kuin maakunnassakin.
Päätösten tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja digitalisaation mahdollisuudet on otettava käyttöön täysimääräisesti. Toimivat tietojärjestelmät kaiken A ja O. Epäonnistuneista hankkeista tulee ottaa oppia ja tulevissa ICT-hankinnoissa tulee olla erityisen tarkkana.
Keski-Suomen hyvinvointialueen lainanottovaltuus, 0 €, tarkoittaa, että tulevat investoinnit tulee kyetä rahoittamaan käyttötalouden puolelta tiedossa olevalla tulorahoituksella. Investoinnit on siten tehtävä tarkkaan harkiten.
Vaikuttamismittareita, sekä määrällisiä että laadullisia, on tulossa käyttöön runsaasti ja niistä saatava tieto on osattava hyödyntää niin kehittämisen välineenä kuin päätöksenteon tukena.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että pidämme hyvää huolta henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaavan henkilöstön veto- ja pitovoimasta Keski-Suomessa. Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja osaamisen hyödyntäminen ovat hyvä alku tässä tehtävässä onnistumiselle.
Tutkimus, koulutus ja osaamisen kehittäminen yhdessä alueemme oppilaitosten kanssa ovat keskeiset edellytykset tulokselliselle ja vaikuttavalle toiminnalle.
Yhteenvetona voi todeta, että resurssien painopistettä tulee voida siirtää korjaavista palveluista ongelmia ehkäisevään toimintaan. On uskallettava karsia ja kohdentaa. Keskeisessä roolissa hyvinvoinnin rakentajina ovat hyvinvointialueen palveluiden rinnalla kunnat ja yhdistystoimijat, erityisesti varhaiskasvatus ja perusopetus. Yhdyspintojen voisimmekin jatkossa puhua yhdessä tekemisestä, tavoitteena päästä osa-optimoinnista win-win-ratkaisuihin sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Ryhmäpuheenvuoro Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustoseminaarissa 1.11.2022