En lähde toistamaan aiemmissa puheenvuoroissa hyvin kuvattua yleistilannetta, jossa talousarviovalmistelua on tehty. Haluan kuitenkin osaltani kiittää valmistelijoita laadukkaasta ja venymistäkin vaatineesta valmistelutyöstä ja valtuustoryhmiä hyvästä yhteistyöstä.
Hyvinvointialueen ensimmäinen ja tärkeä tehtävä on turvata siirtymä kunnista yhdeksi isoksi taloudelliseksi kokonaisuudeksi ja taata palveluiden jatkuvuus, joten vasta ensi vuoden aikana meillä on mahdollista päästä itse aidosti kehittämään toimintaamme sekä saada omaa dataa ja tilastoja toteutuneista menoista. Siksi meidän on mahdollista tehdä tarkempia taloudellisia kohdennuksia vasta vuoden 2024 budjetissa.
Tästä syystä haluankin nostaa esiin kaksi tärkeää asiaa, joista meidän on ensi vuonna pidettävä tarkasti huolta. Ensinnäkin meidän on muodostettava talouden toteuman seurantaan huomattavasti kuntia ja sairaanhoitopiiriä tarkempia ja tiiviimpiä seurantamittareita. Talouden seuranta tulee aloittaa välittömästi tammikuussa, ja tässä seurannassa erityisesti aluehallituksen, mutta myös valtuuston, täytyy olla tiiviisti mukana.
Toinen talouden seurantaan tiiviisti liittyvä tekijä on toimintamme laadullinen seuranta. Edessämme on paljon muutoksia, ja tämän muutoksen suuntaa meidän täytyy pystyä seuraamaan. Nyt hyväksyttävänä olevassa talousarvioesityksessä on mukana strategian toteutumista mittaavia valtuusto- ja hallitustason mittareita sekä indikaattoreita. Ne eivät kuitenkaan tässä talousarvioesityksessä ole vielä parhaita mahdollisia.
Toiminnan tavoitteitamme ovat mm. Henkilöstön työhyvinvointi, hyvä johtaminen ja määrätietoinen tavoitteellisuus näiden kehittämisessä sekä palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen. Näihin, mutta moneen muuhunkin aihekokonaisuuteen, kaivataan vielä tarkemmin valittuja, tätä esitystä validimpia ja helposti seurattavavia mittareita. Tähän työhön onkin varattava aikaa ja resursseja ensi kevään aikana, sillä hyvin valmistellut mittarit, sekä aivan yhtä lailla niiden käyttäjäystävällinen raportointi, ovat meidän päättäjien tärkeitä työvälineitä jatkossa.
Lopuksi vielä lyhyesti ryhmärahasta.
Kuten jo aiemmin hallituksen kokouksessa esitin, valtuustoryhmien toimintaedellytysten tukemiseen eli ryhmärahaksi riittää 500 € / valtuutettu / vuosi.
Ryhmärahaa saa hyvivointialuelain mukaan käyttää valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen, siis kokousjärjestelyihin, matkakuluihin ja sihteerien palkkioihin sekä demokratian edistämiseen eli muun muassa yleisötilaisuuksien järjestämiseen hyvinvointialueen asioihin liittyen.
Kuten Elma Hyöky ryhmäpuheenvuorossamme hyvin totesi, hyvivointialueen asioista tiedottaminen ja asukkaiden osallistaminen tulisi ensisijaisesti olla hyvinvointialueen, ei valtuustoryhmien tehtävä. Tällöin emme tarvitsisi esimerkiksi erityisiä vaalikarensseja tapahtumien järjestämiseen.
Olenkin edelleen sitä mieltä, että 500 € riittäisi valtuustoryhmien ryhmärahaksi ensi vuoden tiukassa, alijäämäisessä taloustilanteessa. Mutta ryhmärahan määräkin on valtuuston yhteinen, demokraattinen päätös. Olemme vihreänä ryhmänä keskustelleet hallituksen viime kokouksen jälkeen muiden valtuustoryhmien kanssa ja tulleet keskustelun perusteella havaintoon, että näkemyksemme 500 € /valtuutettu / vuosi ei saa vahvaa kannatusta tässä valtuustossa. Siksi esitimme muutosesityksessä ryhmärähaksi 1000 € / valtuutettu /vuosi, johon valtuuston enemmistön olisi toivottavasti mahdollista yhdessä sitoutua.
Puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 29.11.2022