Me suomalaiset juomme päivittäin reilut 20 miljoonaa kupillista. Tämä toimintomme vaikuttaa noin miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa.
Kahvi on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin tuote heti öljyn jälkeen. Kahvin hinnan romahdus on eliminoinut kahvintuotannosta satojatuhansia
työpaikkoja ja täten aiheuttanut yhä kasaantuvia sosiaalisia ongelmia. Perinteisessä kahvinviljelyssä käytetään myös lapsi- ja orjatyövoimaa.
Kansainvälisen Reilun kaupan merkkijärjestelmän tavoitteena on puuttua maailmankaupan rakenteellisiin ongelmiin kansainvälisen kaupallisen
yhteistyön avulla. Järjestelmän puitteissa kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla ostopäätöksillään positiivisesti kehitysmaissa asuvien
ihmisten elämään. Reilu kauppa tarkoittaa muun muassa sitä, että kahvin viljelijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen,
lapsityövoiman käyttö on kielletty ja työntekijöillä on järjestäytymisoikeus. Myös tiukat ympäristökriteerit kuuluvat Reiluun kauppaan:
esimerkiksi kaikkien rikkaruohomyrkkyjen käyttäminen on kielletty. Reilun kaupan järjestelmään kuuluu tällä hetkellä noin miljoona
viljelijää 53 eri maassa. Suomessa myydään jo kuuttatoista eri Reilun kaupan kriteerit täyttävää tuotetta,
mm. erilaisia hedelmiä, mysliä ja viinejä.
Reilun kaupan kahvia saa Suomesta myös suurkeittiöiden tarpeisiin. Reilu kahvi maksaa tukkuhinnoilla 2- 5,5 senttiä enemmän kuppia
kohti kuin nyt esimerkiksi valtuuston istuntojen yhteydessä tai lautakuntien yhteydessä juomamme kahvi.
Suomalaisten suhtautumista Reiluun kauppaan on myös tutkittu. Esimerkiksi 2005 valmistuneen tutkimuksen suhtautumisestamme
eettiseen kaupankäyntiin ja reiluun kauppaan (Majaniemi, Wessman 2005) tulokset kertovat muun muassa, että 83 % suomalaisista tuntee
Reilun kaupan merkin tai järjestelmän ja lähes 50 % ilmoitti, että voisi ehkä vaihtaa kahvinsa Reilun kaupan kahviin.
Viime vuonna Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan kunnaksi julistautunut Utajärven kunta haastoi Suomen kunnat käyttämään Reilun
kaupan tuotteita yhden viikon ajan syksyllä 2005. Jyväskylän kaupunki ei vielä tuolloin ottanut tätä kannustavaa haastetta vastaan.
Julkisista tahoista reilua kahvia tarjoillaan jo mm. Euroopan parlamentissa, komissiossa, Belgian, Ranskan, Norjan ja Ruotsin
parlamenteissa, Suomessa mm. presidentin kansliassa ja eduskunnassa. Reilun kaupan edistämisyhdistykseen kuuluu useita
kansalaisjärjestöjä sekä mm. SAK, PAM ja KTV. Jyväskylässä reilua kahvia mainostavat juovansa Jyväskylän helluntaiseurakunnan
nuoret ja Kirjapaino Kari Ky.
Kilpailuttaessaan julkisia hankintojaan kunta voi ottaa, taloudellisten tekijöiden lisäksi, huomioon myös ympäristöarvoja ja
sosiaalisia tekijöitä. Tarjouskilpailussa voi huomioida mm. sen, kuinka jonkun palvelun tai hyödykkeen tuottaja on huomioinut
kansainvälisiä työsopimuksia, tai sen, onko hankittava tuote tai hyödyke ympäristöystävällinen (luomutuotteet), tai terveellisempi
kuin joku muu. Kahvi- tai teekupillisen lisähinta tulee säästettyä esimerkiksi sillä, että vähennetään sokeripohjaisten
virvoitusjuomien tarjontaa lautakunnissa ja valtuustossa. Sekin olisi valtuutetuilta esimerkillistä käyttäytymistä vaikkapa
pelkästään aikuisiän diabeteksen torjumiseksi. Muustakin tarjoilusta, esimerkiksi eksoottisista hedelmistä, voisi hyvin
vielä tinkiä eettisemmän tarjoilun aikaansaamiseksi.
Kun Jyväskylän kaupunki päättää tarjoilla järjestämissään ja organisoimissaan tilaisuuksissa, keskushallinnossaan sekä
vähitellen mahdollisesti muissakin kohteissa (vanhainkodit, terveyskeskus, koulut) reilua kahvia, auttaa kaupunki ratkaisemaan
kahvin tuottajamaiden sosiaalisia ongelmia ja hyötyy tilanteesta myös itse: kaupunki, joka huolehtii maailman oikeudenmukaisuudesta
hyvinkin konkreettisin teoin nähdään entistä parempana paikkana asua. Tämän kaltaisen positiivisen imagon kohennuksen voi aloittaa
myös pienin askelin, esimerkiksi pelkästään valtuuston istunnoista ja aluksi todellakin vain reilua kahvia ja teetä tarjoilemalla.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen mahdollisuuksia tarjoilla reilun
kaupan kahvia ja teetä kaupunkiorganisaation hallinnoimissa tilaisuuksissa, vähintäänkin valtuuston kokouksissa.
Jyväskylässä 10.4.2006
Tuija Elina Lindström