Suomi elää osaamisesta tänään ja vielä vahvemmin tulevaisuudessa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa hyvää koulutusta arvostetaan ja osaajista kilpaillaan. Osaamisen vahvistamisen sijaan on maamme hallitus leikannut tällä kaudella koulutuksesta arviolta 900 miljoonaa euroa.
Koulutuksesta säästäminen kohtelee erityisen kaltoin toisen asteen opiskelijoita. Hallitus on leikannut muutamassa vuodessa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta noin neljänneksen ja lukioilta runsaat 10 prosenttia.
Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus on lähtökohtaisesti aivan liian alhaisella tasolla. Sen perustana oleva keskimääräinen yksikköhinta on kuitenkin edelleen pienenemässä ja lukiokoulutuksen asema uhkaa heikentyä entisestään. Tilannekuvaa hämärtää se, että kunnat kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia lukiokoulutuksen osalta, eikä näitä kustannuksia ole useinkaan kyetty erittelemään tarkasti. Jyväskylässä tehty selvitys kustannusten vertailtavuudesta vahvistaa tätä oletusta.
Huolestuttava tilanne on myös ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusleikkaukset tulevat kalliiksi, jos entistä useamman opinnot jäävät kesken ja nuoria putoaa sekä opiskelun että työelämän ulkopuolelle. Rahoituksen supistuminen on konkretisoitunut lähiopetuksen vähenemisenä. Nuoren oikeus saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta ei toteudu, kun oppituntien sijaan tarjotaan itsenäistä opiskelua ja työssä oppimista. Yksilölliset opintopolut, joustava eteneminen opinnoissa ja työelämälähtöisyys ovat hyviä lähtökohtia ja tarjoavat mahdollisuuden edetä opinnoissa omien edellytysten mukaan ja harjoitella työelämätaitoja käytännössä. Yhdenvertainen oikeus hyvään oppimiseen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että nuorille tarjotaan opetusta ja ohjausta riittävästi suhteessa hänen tarpeisiinsa.
Osaamisen ja elinikäisen oppimisen asenne, taidot ja luottamus itseen oppijana syntyvät lapsuudessa. Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja laadukas varhaiskasvatus sekä oikea-aikainen ja riittävä tuki tulee olla tarjolla jokaiselle lapselle ja perheelle. Varhaiskasvatusoikeuden rajaukset tuleekin poistaa ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua mm. pitämällä lasten ja aikuisten suhdeluku tasolla, joka mahdollistaa ohjauksen, turvallisuuden ja aidon läsnäolon.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa eheä opinpolku, joka tarjoaa lapselle ja nuoret eväät terveeseen ja turvalliseen kasvuun ja antaa jokaiselle hyvät opintojen jatkamiseen toisella asteella.
Me Keski-Suomen vihreät vaadimme koulutuksen kunnianpalautusta. Jotta näin voidaan tehdä, tulee koulutukseen osoittaa lisää rahaa kaikille koulutusasteille yhteensä lähes 800 miljoonaa euroa. Tehdään yhdessä Suomen kouluista maailman parhaita.
Meri Lumela
Keski-Suomen Vihreiden puheenjohtaja