Suomella tilaisuus ilmastotekijänä

Eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta esittelivät äskettäin yhteisiä ilmastolinjauksiaan. Ehkä ajankohtaisin niistä on EU:n vuoden 2030 päästötavoitteen kiristäminen 40 prosentin vähennyksestä vähintään 55 prosentin vähennykseen vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Euroopan parlamentti on jo aiemmin syksyllä äänestänyt 55 prosentin vähennyksen puolesta. Kiristys vaikuttaisi konkreettisesti EU:n vuosittaisiin päästörajoihin päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla koko ensi vuosikymmenen ajalta.

Vaalien jälkeen muodostuva hallitus saattaa olla ratkaisevassa asemassa tavoitteen kiristämisen kannalta, sillä ensi vuoden loppuun osuu Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Suomalaisministerit saavat silloin huomattavasti sananvaltaa EU-maiden ministereistä koostuvassa neuvostossa, jonka kanta 2030-tavoitteeseen on ratkaisevan tärkeä. Kuten puolueiden linjaus esittää, 55 prosentin vähennys on vähimmäistavoite, joka EU on saatava omaksumaan. Sen myötäkään EU ei vielä tekisi omaa oikeudenmukaista osuuttaan sen hyväksi, että maailman keskilämpötila pysyisi Pariisin sopimuksen rajoissa. Eduskuntavaaliehdokkaiden on siksi tärkeää ottaa vaaleissa kantaa sekä kiristyksen tavoitetasoon että siihen, miten tarmokkaasti he sitä EU:ssa ajaisivat.

Katowicen ilmastokokouksessa sovittiin maailman maiden päästövähennystavoitteiden toteutumisen seurannasta, ja seuraavaksi lähdetään tavoittelemaan näiden tavoitteiden kiristystä. EU on ollut esimerkki selkeiden päästövähennystavoitteiden asettamisessa ja täytäntöönpanossa, joten mitä korkeammalla kunnianhimolla se lähtee päästöjä vähentämään, sitä enemmän voidaan odottaa muultakin maailmalta.

Ensi vuonna maailma seuraa EU:ta ja EU seuraa Suomea. 55 prosenttia reilustikin suuremman kiristyksen hyödyt olisivat paljon haittoja suuremmat.

Ville Seppälä
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 31.12.2018.