Hannele Vestola

Vaalikentillä on kuulunut jonkin verran vähättelyä siitä, mikä on Suomen rooli globaalissa kehityksessä. Jotkut arvelevat, että Suomen tekemisillä ei ole maailman mittakaavassa juurikaan merkitystä. Olen vahvasti eri mieltä.

Tulevaisuutemme voi olla erinomainen, kun tartumme nyt toden teolla niihin haasteisiin, jotka on pakko ratkaista.

Suomella on paljon annettavaa näissä mittelöissä, ja ratkaisujen toteuttaminen voi tuoda meille paljon hyvää.

Planeettamme kantokyky kytkeytyy väestönkasvuun ja kehittyvien maiden tapaan tuottaa ja kuluttaa. Molempiin voidaan vaikuttaa rakentavalla yhteistyöllä.

Avainasemassa väestönkasvun suhteen on koulutuksen kehittäminen, ennen muuta tyttöjen koulutus. Suomesta tehdään nyt jo koulutusvientiä kaikkialle maailmaan. Ihaillulle osaamisellemme on valtavasti tarvetta.

Kehittyvien talouksien päästöt kasvavat vauhdilla. Jos näiden maiden asukkaiden hiilijalanjälki nousee lähellekään suomalaisten tasoa, maapallo on valtavissa vaikeuksissa.

Oleellista on kiertotalousajattelun juurruttaminen osaksi kaikkien yhteiskuntien perusrakenteita. Tässäkin Suomi lienee jo yksi maailman kärkimaita, eikä kehitystä ole mitään syytä jarruttaa, päinvastoin.

Kasvava kulutus tarvitsee energiaa, jota täytyy tuottaa mahdollisimman puhtaasti. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus on laskenut meillä viime vuosina. Se on korjattava ja keskityttävä määrätietoisesti luomaan uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita vietäviksi kaikkialle maailmaan.

Maiden kyky kehittyä kohti kestäviä toimintatapoja riippuu niiden vakaudesta. Suomi on perinteisesti ollut rauhantyössä paljon kokoaan suurempi vaikuttaja. Ilmastonmuutoksen hillintä, demokratian vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen luovat turvallisuutta globaalisti, mikä heijastuu meillekin.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava puhui viime viikolla Jyväskylässä ekologisesta imperatiivista, joka vaatii toimintojen sopeuttamista maapallon rajallisiin resursseihin.

Hänen mukaansa Suomella ja muilla Pohjoismailla on itsestään selvä asema kehityksen kärjessä.

Muutokset parempaan lähtevät liikkeelle pienistä, vakaista ja vauraista maista. Jarrumiehen rooli ei sovi Suomelle ollenkaan, siinä ampuisimme itseämme nilkkaan.

Voimme edistää näitä asioita uskottavasti vain, jos pystymme ensin itse täyttämään ne tavoitteet, joihin olemme sitoutuneet EU:ssa ja kansallisesti.

Siksi seuraavan eduskunnan on linjattava yhteistyössä kestävän kehityksen tiekartta, joka johtaa tarvittaviin päästövähennyksiin ja hiilen sidontaan.

Hannele Vestola
kunnan- ja maakuntavaltuutettu
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa