Avainsana: hyvinvointialue
-
Elma Hyöky ja Meri Lumela: Talous ja toiminta tasapainoon hyvinvointialueella
Parhaillaan valmistellaan hyvinvointialueen talousarviota vuodelle 2025. Talouden ja toiminnan tasapainoa on haettava edelleen määrätietoisesti, mutta realistiselta pohjalta, jotta voidaan varmistaa palveluiden laatu ja saatavuus. Kaikkea toimintaa ja vaihtoehtoisia palveluiden järjestämisen tapoja on arvioitava tutkitun tiedon pohjalta ja uutta kokeiltava rohkeasti. Päätöksenteon pohjaksi julkisen, yksityisen ja järjestöjen kanssa tuotetun palvelun kustannusrakennetta, saavutettavuutta ja laatua on kyettävä…
-
Katri Savolaisen puheenvuoro hyvinvointialueen vuoden 2024 syksyn talousarviomuutoksiin 12.11.2024
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja aluehallituksen jäsenet, Hyvinvointialueen neljännesvuosikatsauksessa ja päätöksenteossa olevassa syksyn 2024 talousarviomuutoksissa nousee esiin sama huolestuttava ilmiö. Molemmissa realisoituu merkittävä ero suunniteltujen ja toteutuneiden eurojen välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että palveluiden ostojen kulujen arviointi on ollut erittäin epäonnistunutta. Tämä on ongelma, jota ei voi noin vain ohittaa. Tämä tilanne on hyvin…
-
Meri Lumelan ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä 12.11.2024
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, Talousarvio ohjaa Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaa ja resurssien kohdentamista seuraavalle vuodelle. Talousarvion tulee olla realistinen ja tavoitteellinen siten, että sillä voidaan varmistaa palveluiden saatavuus, toiminnan tehokkuus ja taloudellinen kestävyys. Vihreä ryhmä ilmaisee huolensa kaikkien mainittujen tavoitteiden toteutumisesta. Tätä huolta lisää tänäkin vuonna jatkunut kustannusten ennakoimaton ja merkittävä kasvu. Nyt esitetyistä säästötoimenpiteistä…
-
Anna Puupponen: Ratkaiseeko hoitajamitoituksen keventäminen hoitajapulan?
Kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) arveli Instagram-tilillään (29.9.), että hallituksen esittämä hoitajamitoituksen keventäminen parantaisi hoivan saatavuutta. Hänen mukaansa tämä olisi ratkaisu hoitajapulasta kärsiville yksiköille hoitajaresurssin vapautuessa toisista yksiköistä. Suomessa vanhuspalveluiden ongelmia ratkotaan usein tällä tavoin. Kun on pulaa hoitajista tai tarjottavista palveluista, niistä leikataan. Jyväskyläläinen yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger kertoi Ylen jutussa (26.9.), miten Suomessa vanhuspalvelut…
-
Meri Lumela & Elma Hyöky: Muutoksessa on myös mahdollisuuksia
Hyvinvointialueuudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää palveluiden tuottamistapojen ja palveluverkon uudistamista. Palvelutarpeiden kasvu, niukkenevat eurot ja vaikeudet saada palkattua riittävästi henkilöstöä sekä kannustavat että velvoittavat vaihtoehtojen etsimiseen. Palveluverkon suunnittelussa tulee unohtaa kuntarajat ja arvioida kokonaisuutta, johon kuuluvat lähipalveluiden lisäksi liikkuvat palvelut, kotiin tuotavat palvelut ja digitaalisesti toteutetut etäpalvelut. Suunnitelman tulee perustua realistisesti ennustettuun väestörakenteeseen ja…
-
Nico Holmberg: Pullonkaulat pois hyvinvointialueelta
Keski-Suomen hyvinvointialueella terveydenhuollon suurimpana ongelmana on kaksi pullonkaulaa, jotka estävät sujuvan hoitopolun muodostumisen. Mitä sujuvampi henkilön hoitopolku on, sitä sujuvampi hoito ja nopeampi hoito, sitä paremmat tulokset. Ensimmäinen pullonkaula on pääsy perusterveydenhuoltoon, siis oman terveyskeskuksen lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Hoitoonpääsyä odotellessa voi henkilön ongelma muuttua erikoissairaanhoitoa vaativaksi, eli hoito monimutkaistuu ja kestää kauemmin. Samalla kulut…
-
Meri Lumela: Lasten ja nuorten palveluihin parhaat toimintatavat
Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Tavoitteena on ollut turvata palvelut siirtymävaiheessa mahdollisimman hyvin. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että toimimattomista käytänteistä luovutaan ja parhaat toimintatavat otetaan käyttöön heti alusta alkaen. Lasten, nuorten ja perheiden vaikeudet tiedostetaan hyvin. Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden puuttuessa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa yritetään jatkuvasti hoitaa ongelmia, joiden juurisyyt ovat toisaalla. Lisäksi…
-
Emilia Lakka ja Pekka Pietilä: Pitkäjänteinen hyvinvointityö luo turvaa
Vuoden alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee jatkossakin olemaan kuntien vastuulla, mutta se on kirjattu myös hyvinvointialueiden tehtävälistalle. Nyt luodaan tämän yhteistyön rakenteita. Parhaimmillaan ne toimivat alustana eri toimijoiden muodostamien tilannekuvien rinnakkaiselle tarkastelulle ja niiden tekemien toimenpiteiden sujuvalle yhteensovittamiselle. Tämä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta myös…
-
Katri Savolainen: Mitä hyvinvointialueella tapahtuu siirtymän jälkeen?
Olemme puhuneet tämän syksyn aikana paljon, myös juuri kuulemassamme hyvinvointialuejohtajan katsauksessa, turvallisesta siirtymästä. Kuten johtaja juuri totesi, hyvinvointialueella tapahtuvaa käytännön toiminnan uudistamista ryhdytään kuitenkin toteuttamaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Olemme kaikki tietoisia siitä, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita on uudistettava. Palvelutarpeet kasvavat, mutta lisää rahaa niiden järjestämiseen ei ole luvassa. Siksi emme voi viivytellä…
-
Elma Hyöky: Tiukassa taloustilanteessa voimavarat on suunnattava tehokkaasti ja vaikuttavasti
Kuten todettu, olemme tänään hyväksymässä hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota. Tämä on historiallista. Aikaa on ollut käytettävissä rajallisesti ja valmisteltavien asioiden määrä on ollut valtava. Haluan kiittää valmistelijoita työstä jota olette tehneet hetki sitten esitellyn talousarvion suhteen. Vuoden 2023 talousarvio on 40 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja tavoitteena on tasapainottaa talous tulevina vuosina. Lisäksi voi todeta, että talousarviota on…